Leopardigekko
eublepharis macularius
Levinneisyys: Pakistan, Afganistan, Intia ja Iran
Elinikä: 15-20 vuotta
Koko: 20-25cm
Paino: 50-100 grammaa
Ruokavalio: Hyönteiset (torakat, sirkat, lokustit, toukat...)
Aktiivisuus: Hämäräaktiivinen
Sosiaalisuus: Yksineläjä
JOHDANTO
Leopardigekko on yksi maailman yleisimpiä lemmikkimatelijoita ja hyvästä syystä - ne ovat kauniita, helppohoitoisia ja kesyyntyvät helposti. Se onkin usean harrastajan esimmäinen matelija.
​
Leopardigekkoja on kasvatettu vankeudessa jo kymmeniä vuosia ja niitä löytyy lukuisissa eri värimuodoissa. Esimerkiksi Morph Market on hyvä alusta tutustua erilaisiin värimuotoihin!
Wikimedia Commons
Luonnossa niitä tavataan Pakistanin, Afganistanin, Intian sekä Iranin kivikkoisilla ja ruohikkoisilla puoliaavikoilla. Maaperä niiden elinalueella on usein savipohjaista hiekkaa. Havaintojen mukaan ne usein kuitenkin välttelevät täysin hiekkaisia alueita. Ne tavallisimmin piilottelevat erilaisissa koloissa, raoissa, kivikossa sekä erilaisten luonnonmateriaalien alla, ja leopardigekolle tulisikin tarjota useita piilopaikkoja eri puolilla terraariota.
OLOSUHTEET
Leopardigekko vaatii asumuksen jossa se voi toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. Jonkinlainen minimikoko täysikasvuisen leopardigekon terraariolle on esimerkiksi 90x45x45 cm. Isompi on kuitenkin aina parempi eikä liian isoa terraariota voi olla kunhan sen sisustaa hyvin sekä leopardigekolle turvalliseksi.
​
Hyviä terraariovaihtoehtoja ovat lasiset, MDF-kalustelevy-, sekä PVC-terraariot. Vanha akvaario ei ole yleensä ihanteellinen asumus, sillä leopardigekot voivat pelätä ylhäältä tulevaa kättä hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Vanhojen akvaarioiden ilmanvaihto on myös puutteellinen ja ne ovat usein liian kapeita leopardigekolle.
LÄMMITYS
Lämmittelypaikan ideaali pintalämpötila suoraan lämmittimen alla on noin 35-40°C ja varsinainen "lämpimän päädyn" ilmanlämpötila saisi olla noin 32°C. Viileässä päädyssä lämpötilan tulisi pudota 21-25 asteeseen, jotta gekko voi halutessaan säädellä ruumiinlämpöään. Yöaikaan olisi hyvä, että terraarion lämpötila laskee päiväsaikaa alemmaksi - leopardigekot sietävät jopa 16°C lämpötiloja, eli et tarvitse yöksi lämmitintä, jos huoneenlämpötila pysyy yli 16°C. Tämä mukailee niiden luonnonmukaisia olosuhteita ja voi vaikuttaa käytökseen positiivisilla tavoilla.
Mutta mikä olisi hyvä lämmönlähde? Ylhäältä tuleva lämpö on luonnollisin ja usein myös tehokkain lämmitysmuoto. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi lämpölamput sekä halogeenilamput. Myös DHP (deep heat projector) on hyvä ja tehokas lämmönlähde, joka ei tuota näkyvää valoa. Lämpömatot ja keraamiset lämmittimet eivät ole yksistään parhaita lämmönlähteitä - voit lukea täältä lisää!
KOSTEUS
Ilmankosteuden tulisi olla päiväsaikaan noin 30-40%. Lisäksi leopardigekot tarvitsevat kostean piilopaikan, eli wetboxin, jossa ilmankosteus on muuta terraariota korkeampi. Wetboxin tarkoitus on auttaa gekkoa nahanluonnin aikaan. Wetboxiksi sopiva piilopaikka on pohjallinen valmispiilo eläinkaupasta tai vaikkapa muovinen rasia, jonka kanteen on tehty reikä (muista hioa reunat turvallisiksi!). Tähän piiloon asetetaan terraariokäyttöön sopivaa sammalta tai talouspaperia, joka pidetään sumuttamalla jatkuvasti kosteana ja vaihdetaan säännöllisesti homeen ehkäisemiseksi. Gekko saattaa myös ulostaa tähän piiloon.
​
Liian korkea jatkuva ilmankosteus voi altistaa hengitystieinfektiolle! Ilmankosteus nousee herkästi erityisesti puuterraarioissa joissa ei ole verkkokattoa. Kostea pohjamateriaali sekä suuri vesikippo voivat vaikuttaa ilmankosteuteen erityisesti kesäaikaan negatiivisesti. Lyhytaikaisista ilmankosteuspiikeistä ei tule kuitenkaan heti huolestua.
Myös liian alhainen ilmankosteus on haitallinen ja voi aiheuttaa esimerkiksi nahanluontiongelmia. Matala ilmankosteus voi esiintyä erityisesti talviaikaan ja sitä voi ehkäistä esimerkiksi ison vesikipon avulla. Myös muutaman kohdan kastelu tai elävien kasvien hankinta sekä niiden kastelu terraarioon voi lisätä ilmankosteutta.
VALAISTUS
Lämmön lisäksi leopardigekot tarvitsevat valoa luomaan päivärytmiä. Tämän voi toteuttaa monella tapaa, mutta suosittelemme aina UVB-valoa kaikille matelijoille - myös leopardigekoille! Matelijat kykenevät UVB-valon ansiosta valmistamaan itse oman D3-vitamiinin elimistössään. Se usein myös vaikuttaa positiivisesti liskosi aktiivisuuteen ja muuhun käyttäytymiseen.
​
Usein leopardigekoille suositellaan käytettävän 6/7% vahvuista T5 UVB-putkea, mutta putken vahvuus riippuu monesta seikasta. Sijoitetaanko valo terraarion verkkokaton päälle vai terraarion sisälle ja kuinka kaukana UVB-putki on eläimestä? Terraarion verkkokatto blokkaa aina osan UVB-säteilystä, mikä kannattaa huomioida putken valinnassa. Joskus myös leopardigekon värimuoto voi vaikuttaa asiaan ja erityisen valoherkille yksilöille voidaan suositella esimerkiksi Arcadian T5 2,4% putkea.
Arcadian sivuilla oleva Lighting Guide auttaa oikeanlaisen valon valinnassa, syötä vain matelijasi englanninkielinen tai tieteellinen nimi hakukenttään! Voit myös mitata UVI-lukeman Solarmeter-mittarilla. Näitä voi joko ostaa itselle käyttöön tai esimerkiksi lainata Suomen Herppiharrastajien kautta.
​
POHJAMATERIAALI JA SISUSTUS
​Pohjamateriaalivaihtoehtoja on paljon mutta mikä niistä on paras?
Me suosittelemme luonnollisia pohjamateriaaleja, esimerkiksi turve-hiekkasekoituksia (itse sekoitettuja tai kaupallisia sekoituksia), jotka eivät ole terveelle ja hyvin hoidetulle leopardigekolle yhtään sen vaarallisempia kuin talouspaperi tai muovimatto. Leopardigekot kaivelevat aktiivisesti ja luonnonmukainen pohjamateriaali tarjoaa liskollesi luonnollista tekemistä terraariossaan.
Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Kekkilän lannoittamaton luonnonturve ja leikkihiekka noin 70/30 suhteessa. Turpeesta voi olla hyvä nyppiä suurimmat "hapsukkeet" pois erityisesti pintakerroksista, sillä liskon kynnet ja hampaat voivat takertua näihin. Ne voivat myös vahingossa päätyä liskon niellyksi ruokinnan yhteydessä tästä johtuen, erityisesti vähäpigmenttisillä leopardigekoilla on värimuotonsa vuoksi heikompi näköaisti joka voi kohottaa tätä riskiä. Tähän mainitsemaani seokseen voi lisätä savihiekkaa (esim. Repti Planet - Natural Habitat Earth). Toinen hyvä pohjamateriaali on Arcadia Earth Mix Arid, joka on valmis hiekkaturvesekoitus joka soveltuu myös bioaktiivisuuteen.
​
Luonnollisempien pohjamateriaalien kanssa tulee kuitenkin varmistaa että gekkosi lämpötilat ja ruokinta ovat varmasti kohdillaan - esimerkiksi vitamiinin puutostilat voivat johtaa pohjamateriaalin syömiseen ja suurissa määrissä siinä on suolitukosriski.
​
Sen sijaan esimerkiksi kalkkihiekka (calcium sand) on erittäin vaarallinen, sillä se kannustaa liskoasi syömään pohjamateriaalia varsinkin puutteellisen ruokavalion seurauksena. Suurissa määrissä kalkkihiekka jumiutuu suolistoon ja aiheuttaa suolitukoksen. Myös kookos, hakkeet, pelletit sekä jyrsijöiden kuivikkeet ovat leopardigekolle epäsopivia pohjamateriaalivaihtoehtoja muun muassa korkeamman tukosriskin, pöllyämisen ja hankalakulkuisen tekstuurin vuoksi.
​
Leopardigekko tarvitsee terraarioonsa vähintään kolme piilopaikkaa; kylmään päätyyn, lämpimään päätyyn ja keskelle terraariota wetboxi eli kostea piilopaikka. Tämä mahdollistaa riittävän valinnanvaran liskollesi, se voi siis tuntea olonsa turvalliseksi piiloutumalla valitsemaansa lämpötilaan terraarion sisällä, mikä on hyvin tärkeää vaihtolämpöiselle eläimelle. Piilopaikkojen tulee olla riittävän suuria, jotta leopardigekko mahtuu kääntymään niissä ongelmitta.
Sopivia piilopaikkoja voi ostaa eläinkaupoista valmiina erilaisten kivien tai kantojen näköisinä (esim. Exoterra -merkki) tai muodostaa niitä itse korkkipuun palasilla, oksilla ja kaarnatunneleilla yhdessä tekokasvien kanssa. Voit myös tarjota piiloja muilla terraario-olosuhteita kestävillä materiaaleilla, kuten savisilla kukkaruukuilla. Voit askarrella muovisesta jäätelörasiasta piilopaikan leikkaamalla sen kylkeen riittävän suuren reiän, jonka reunat hiotaan tai sulatetaan kolvilla turvallisiksi liskolle. Muista muovisten materiaalien kanssa olla tarkkana siitä, ettet aseta piiloa suoraan lämpölampun alle.
​
Lämpimään päätyyn tulevan piilon tulisi olla hyvin lähellä varsinaista paistattelupaikkaa, esimerkiksi puoliksi suoraan lämpölampun alla. Tämä onnistuu hyvin korkkipuun palasilla itse asettelemalla. Päätarkoitus on, että lisko kykenee paistattelemaan osittain piilossa (cryptic basking) päiväsaikaan ja näin tuntee olonsa turvalliseksi. Gekko voi siis maata osittain piilostaan ulkona siten, että jokin osa sen kehosta on suoraan lämpölampun alla "näköyhteydessä".
​
Wetboxi ei saa olla kummassakaan päässä terraariota, vaan paras on keskellä terraariota leveyssuunnassa. Tällöin liskon ei tarvitse hakeutua liian kylmään eikä liian kuumaan lämpöasteeseen, kun se kokee tarvitsevansa lisäkosteutta erityisesti nahanluonnin aikana. Keskellä terraariota on sopivan neutraali lämpötila.
​
Muussa sisustuksessa pyri ottamaan huomioon se, ettei liikaa tyhjää tilaa jäisi. Yleinen käytöshäiriöiden ja ruokahaluttomuuden juurisyy voi olla liian avara terraario, kun kaikki sisustus jää aivan pohjapinnalle ja terraarion reunoille. Käytä siis sisustukseen runsaasti oksia, kasveja, korkkitunneleita ja muuta terraariokäyttöön sopivaa. Tarjoa maan tasalle mainitut kolme piiloa minimissään ja rakenna niiden ympärille korkeampaa kiipeiltävää oksilla, pohjamateriaalin pinnan vaihteluilla ja kasveilla. Piilopaikkojakin saa olla enemmän. Varmista kuitenkin, ettei gekolla ole liian korkeaa suoraa pudotusta esim. oksien huipulta, vaan täytä "tyhjäksi" jääviä rakoja muulla sisustuksella. Noin 45-60cm terraariokorkeuteen mahtuu hyvin paljon tekemistä, kun tilan hyödyntää oikein.
​
Leopardigekolle voi käyttää tekokasvien lisäksi myös oikeita kasveja, jotka vaatimuksiltaan soveltuvat kuiviin terraario-olosuhteisiin. Leopardigekko ei syö kasveja, joten vaihtoehtoja jää useitakin. Muun muassa ilmakasvit, anopinkielet ja anopinhampaat, sekä kultaköynnös, muorinkukat ja mehikasvit ovat suosittuja vaihtoehtoja. Kasvin voi istuttaa suoraan irtopohjamateriaaliin tai voit siirtää kasvit sellaisenaan ruukkuun istutettuna terraarion sisään. Muista elävien kasvien kanssa kiinnittää erityistä huomiota terraariovalaistukseen, pelkkä UVB ei välttämättä riitä vaan voit tarvita erillisen kasvivalon. Suosituin terraariokäyttöön suunniteltu on Arcadia Jungle Dawn LED Bar. Voit lukea lisää valaistuksen periaatteista ja vinkeistä "lämmitys ja valaistus"-välilehdeltä.
RUOKINTA
Leopardigekot ovat poikkeuksetta hyönteissyöjiä eli insektivooreja. Luonnossa niiden ruokavalioon kuuluvat kaikki mikä mahtuu niiden suuhun, kuten esimerkiksi sirkat, kovakuoriaiset sekä hämähäkit ja skorpionit.
​
Kotioloissa leopardigekolle voi tarjota lukuisia erilaisia ruokahyönteisiä. Monipuolisuus on erittäin tärkeää! Hyviä ruokahyönteisiä ovat sirkat, lokustit, torakat ja sotilaskärpäsen toukat. Voit myös tarjota jauhomatoja sekä jättijauhomatoja. Harvinaisempina herkkuina voi antaa vahakointoukkia sekä ruusukuoriaisen toukkia. Emme suosittele syöttämään ulkoa pyydystettyjä hyönteisiä lois- ja myrkkyriskin vuoksi. Vankeudessa kasvatettujen ruokahyönteisten ruokavaliota ja terveydentilaa on helpompi kontrolloida ja valvoa, kuin ulkona liikkuneiden lajien, joiden tarkoista ravintoarvoista ja -sisällöstä ei välttämättä ole tietoa.
​
Täysikasvuista leopardigekkoa ruokitaan noin 2-3 kertaa viikossa, ylipainoisia gekkoja taas jopa 5 päivän välein. Nuorta gekkoa voi ruokkia noin joka toinen päivä ja poikasta tulee ruokkia päivittäin. Jos täysikasvuinen leopardigekkosi lakkaa yllättäen syömästä mutta ei pudota painoaan, voi se yrittää pitää "talvipaastoa" joka on leopardigekoille melko normaalia talven sekä kevään (lisääntymiskausi) aikaan. Voit kokeilla silti tarjota ruokaa niin pitkään, kunnes leopardigekkosi suostuu taas syömään.
​
Suosittelemme ruokkimaan leopardigekkoa pinseteillä, tämä tapa aktivoi gekkoasi sekä pystyt pitämään huolen siitä, ettei lemmikkisi vahingossa syö ylimääräistä pohjamateriaalia. Terraarioon päästetyt ja unohdetut sirkat voivat aiheuttaa turhaa stressiä, sillä sirkat voivat purra liskoasi sen nukkuessaan. Pinseteistä syöttämällä varmistat myös että liskosi syö varmasti kaiken eikä ruokahyönteiset esimerkiksi karkaa yön aikana kupista.
​
Ruokahyönteiset tulee pölyttää kalkki- ja vitamiinijauheessa. Pölytä kaikki hyönteiset kalkissa joka ruokintakerralla, jotta liskosi saa kalsiumia ja fosforia oikeassa suhteessa ravintonsa kautta. Muista myös tarjota laadukasta monivitamiinijauhetta - nuorille gekoille kerran viikossa ja täysikasvuisille kerran kahdessa viikossa.
Huomioithan vitamiinivalmistetta valitessasi että leopardigekot eivät hyönteissyöjinä todennäköisesti kykene muuntamaan beetakaroteenia (A-vitamiinin esiastetta) vitamiiniksi, vaan ne tarvitsevat valmista A-vitamiinia jauheessaan! Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Arcadia RevitaliseD3 tai Repashy SuperVite.
​
Muita hyviä vitamiinivalmisteita ovat Arcadia EarthPro-A sekä Zoo Med Reptivite, mutta ne sisältävät vain beetakaroteenia, joten tarvitset lisäksi esimerkiksi Arcadian RevitaliseD3-jauhetta. Repashy Calcium Plus on hyvä ns. yleisjauhe joka sisältää sekä vitamiineja että kalkkia, mutta sekään ei ole hyönteissyöjille täysin ideaali beetakaroteenin vuoksi.
​
Entä D3-vitamiini? Suosittelemme aina käyttävään UVB-valoa myös leopardigekoilla, joten valitsethan vitamiini- ja kalkkivalmisteet jotka eivät sisällä D3-vitamiinia. Sitä voi silloin tällöin tarjota, mutta joka ruokintakerralla se voi aiheuttaa matelijoilla yliannostuksen! Jos matelijallasi ei ole UVB-putkea D3-vitamiinia tulee säännöstellä ravinnon kautta.
TIIVISTETTY OSTOSLISTA
- minimissään 90x45x45cm terraario
- irtopohjamateriaali (esim. lannoittamaton luonnonturve sekoitettuna hiekkaan, savihiekkaseokset...)
- vähintään 3 piilopaikkaa joista yksi on wetbox
- vesi- ja pieni kalkkiastia, mahdollisesti myös ruoka-astia
- lämpölamppu tai DHP
- valaisinkupu, jossa keraaminen kanta
- himmentävä termostaatti
- digitaalinen lämpö- ja kosteusmittari
- infrapunalämpömittari (pistoolimalli)
- valaistus (T5 UVB 2,4-7%)
- pinsetit ruokintaa varten
- keittiövaaka painon mittaamista varten
- kuljetusrasia (esim. pieni muovilaatikko) jonka pohjalle talouspaperia
- styroksilaatikko kuljetukseen
- ruokahyönteiset
- vitamiini- ja kalkkijauheet
KÄSITTELY JA KÄYTTÄYTYMINEN
Leopardigekot ovat monen ensimmäinen lemmikkimatelija juuri helpon kesyyntyvyyden vuoksi. Anna uuden leopardigekon kuitenkin tottua uuteen asumukseensa 1-2 viikon ajan ennen kuin aloitat käsittelyn!
​
Lisko on hyvä totuttaa käsittelyyn terveystarkastuksia sekä eläinlääkärikäyntejä varten. Ne eivät kuitenkaan juurikaan hyödy käsittelystä, sillä leopardigekot eivät kykene muodostamaan kiintymyssuhdetta ihmiseen - ne voivat kuitenkin oppia luottamaan sinuun sekä yhdistää sinut miellyttäviin asioihin kuten ruokaan sekä lämpöön. Kesyt yksilöt voivat tämän vuoksi jopa hakeutua itse käsiteltäväksi.
​
Voiko leopardigekkoja pitää yhdessä? Lyhyt vastaus on ei. Pidempi vastaus on, että leopardigekot elävät todistetusti luonnossa väljossä kolonioissa ja usein esimerkiksi jakavat piilopaikkoja kolonian muiden gekkojen kanssa päiväsaikaan kun ne nukkuvat, kun taas yöaikaan leopardigekot hajaantuvat omille teilleen. Vankeudessa on hankala järjestää riittävän suurta tilaa useammalle leopardigekolle, joten emme suosittele pitämään niitä yhdessä.
​
Aloittelijoille suositellaan ehdottomasti leopardigekkojen pitämistä yksinään, sillä ne voivat käyttäytyä aggressiivisesti lajitoveriaan kohtaan vuosienkin yhdessäelon jälkeen eivätkä riitapukarit pääse toisiaan karkuun tavallisessa terraariossa. Tämä voi johtaa vakaviinkin vammoihin!
NAHANLUONTI
michellebflickr (CC BY-NC-ND 2.0 DEED)
michellebflickr (CC BY-NC-ND 2.0 DEED)
Nahanluonti on matelijoille aika ajoin tapahtuva ihon luonnollinen uusiutuminen, jolloin ihon entinen peite irtaantuu ja uusi muodostuu tilalle. Nahanluonnin tunnistaa selkeästi harmaantuneesta ihosta joka myöhemmin alkaa kuoriutua irti.
​
Leopardigekko ei kuitenkaan jätä nahkaansa terraarion pohjalle kuten käärme, vaan gekot yleensä syövät sen. Vanha nahka sisältääkin hyödyllisiä ravinteita liskollesi.
Nuori leopardigekko luo nahkansa jopa noin muutaman kerran kuukaudessa. Tahti hiljenee iän ja kasvun hidastumisen myötä ja täysikasvuinen leopardigekko luo nahkansa noin 1-2 kuukauden välein. Nahanluontia ei ihminen aina edes huomaa ennen kuin se on jo ohi.
​
Säännöllisin väliajoin on hyvä tarkistaa, ettei liskollasi ole jäänyt nahanpalasia esimerkiksi hännänpäähän tai varpaisiin. Jumiin jäänyt nahka voi ajan saatossa aiheuttaa ongelmia ja aiheuttaa esimerkiksi gekkojen varpaiden kuolioita, sillä vanha nahka kiristää ja estää varpaan verenkierron. Mutta miten jumiin jäänyt nahka sitten irroitetaan oikeaoppisesti?
​
Jos gekollasi on nahanluontiongelmia, voit auttaa sitä tekemällä kotitekoisen "gekkosaunan" joka koostuu muoviolaatikosta jonka pohjalla on lämmintä ja kosteaa talouspaperia. Gekkosaunan lämpötilan tulisi olla noin 25-27 astetta ja sen on tarkoitus olla kostea, jotta liskon kiinnijäänyt nahka pehmenee. Pidä liskoasi gekkosaunassa korkeintaan 20 minuuttia, jonka jälkeen voit yrittää varovasti irroittaa nahanpalaset pinseteillä tai kosteilla vanupuikoilla. Vanhaa nahkaa ei saa kuitenkaan irroittaa väkisin!
​
Paras tapa välttää nahanluontiongelmia on wetbox, eli kostea piilopaikka jonne leopardigekko voi mennä luomaan nahkaansa, sekä oikeanlainen ruokinta. Toinen yleinen syy nahanluontiongelmiin on hypovitaminosis A eli A-vitamiinin puute.
​
Wetboxiksi sopivia piilopaikkoja ovat esimerkiksi ZooMed Repti Shelter, ExoTerra Gecko Cave tai voit myös tehdä wetboxin itse muovilaatikosta! Muistathan kuitenkin varmistaa, ettei itse tekemässäsi piilopaikassa ole teräviä reunoja. Wetboxissa voit käyttää kosteaa sammalta, turvetta tai talouspaperia.​
SUKUPUOLEN MÄÄRITYS
Leopardigekon sukupuolen määritys on yleensä helpompaa kun ne ovat täyttäneet noin 6 kuukautta. Sukupuoli tarkistetaan hännäntyvestä. Koiraalla on kloaakin yläpuolella sen jalkojen välissä selkeästi erottuva rauhasrivi. Kloaakin alapuolella hännäntyvessä koiraalla on myös kaksi hemipenispullistumaa.
​
Ethän pyöräytä liskoasi selälleen kun tarkistat sukupuolta, sillä leopardigekko ei kykene hengittämään ollessaan selällään! Tämä asento on erittäin epämukava gekollesi. Voit sen sijaan pitää gekkoasi pystysuunnassa tai nostaa sen häntää. Jos gekkosi ei ole käsiteltävissä, voit laittaa sen läpinäkyvään muoviastiaan ja tarkistaa sen sukupuolen astian alapuolelta.
TERVEYS JA SAIRAUDET
Metabolic bone disease on matelijoilla valitettavan yleinen niiden olosuhteisiin sekä ruokintaan liittyvä sairaus, joka haurastuttaa luita, koska matelija ei saa esimerkiksi D3-vitamiinia joko UVB:n tai kalkkia ravinnon kautta. Tämä voi johtaa vakaviinkin kehitysvammoihin, mm. luiden epämuodostumiin sekä murtumiin.
​
​
Alipaino johtuu usein siitä, että eläintä ei joko ruokita tarpeeksi tai se on sairas ja sillä on esimerkiksi loisia. Jos matelijasi paino ei nouse ruokinnan lisäämisestä riippumatta, kannattaa sitä käyttää matelijoita hoitavalla eläinlääkärillä ja suosittelemme tutkituttamaan ulostenäytteen!
​
​
Lihavuus johtuu liikaruokinnasta ja on gekolle aina haitallista - gekkosi lihavuutta voit tarkkailla hännästä. Hännän tulisi olla noin yhtä paksu kuin gekon kaula. Leopardigekon normaalipaino on noin 50-100 grammaa, giant sekä super giant -muodot saattavat kuitenkin olla suurempiakin.
​
​
Hännän menetys. Hännän putoaminen on itsepuolustusreaktio, joka voi johtua stressistä tai yksinkertaisesti vain säikähdyksestä. Hännän pudotus ei ole gekolle itselleen vaarallinen ja ennen pitkään tilalle kasvaa uusi häntä. Uusi häntä ei ole samannäköinen kuin vanha, mutta toimii samalla tavalla ravintovarastona.
​
​
Yleisimpiä leopardigekkojen loisia ovat mm. kihomadot, koukkumadot, laakamatoja ja kokkidioosit ja ne eivät pienissä määrin ole erityisen haitallisia eivätkä aiheuta liskollesi ongelmia. Monella matelijalla onkin loisia luonnostaan. Ongelmia ne aiheuttavat jos matelijan immuunijärjestelmä heikkenee esimerkiksi stressin tai jonkin saurauksen vuoksi. Loiset voivat ongelmaksi myös muulloin ja on tärkeää viedä lemmikkisi eläinlääkäriin ulostenäytteen kera jos se oksentelee, paino putoaa ilman selkeää syytä, gekkosi menettää ruokahalunsa tai se käyttäytyy poikkeavalla tavalla.
​
Eniten leopardigekkojen ulostenäytteistä erään tutkimuksen mukaan löytyy kihomatojen, koukkumatojen sekä laakamatojen munia. On tärkeää muistaa, että osa matelijoiden kantamista loisista voi olla zoonooseja ja ne voivat tarttua myös ihmiseen!
​
​
Stick tail disease (eli matelijoiden cryptosporidioosi) on leopardigekolle yleensä väistämättä kohtalokas. Cryptosporidioosit ovat mikroskooppisia loisia - matelijoilla oireita aiheuttavat ainakin cryptosporidium serpentis sekä cryptosporidium saurophilum, jotka eivät ole zoonoottisia eivätkä voi tarttua ihmiseen. Esimerkiksi sen sijaan vasikkaripuli jonka aiheuttaa cryptosporidium parvum tarttuu ihmiseen, mutta ei matelijoihin - vaikka sinulla siis olisi tartunta, ei gekkosi ole vaarassa.
​
Crypton oireita leopardigekolla ovat oksentelu, ruokahalun katoaminen, ripuli, voimakas painonlasku (häntä muuttuu "tikkumaiseksi", josta tulee nimitys "stick tail disease"), suurentunut ja tummunut maksa, käyttäytymisen muutokset sekä lopulta kuolema.
​
Osa matelijoista saattaa olla crypto-positiivisia mutta oireettomia. Tämän vuoksi erityisesti uusien matelijoiden kanssa suosittelemme huolellista karanteenia sekä ulostenäytteiden ottamista.
​
​
Suolitukokset ovat vakava ja hoitamattomana myös kohtalokas tila, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että matelijasi suoli on tukossa ja estää liskoasi ulostamasta. Tämä johtaa nopeasti ruokahalun puutteeseen. Yleensä suoli tukkeutuu esimerkiksi hiekasta, kivistä tai talouspaperista, jota leopardigekko ei kykene sulattamaan. Myös muut vierasesineet voivat aiheuttaa suolitukoksia.
​
Jos leopardigekollasi on suolitukokseen viittaavia oireita, eli se käyttäytyy epätavallisesti, ei syö tai ulosta ja sen vatsa on turvonnut, kannattaa ensimmäisenä kokeilla lämmintä vesikylpyä sekä tarjota gekolle yhden tipan parafiiniöljyä. Parafiiniöljy liukastuttaa ruoansulatuskanavaa ja auttaa gekkoa ulostamaan.
Jos sen sijaan esiintyy myös vakavampia oireita kuten erittäin vaisu käytös, laihtuminen, silmien jatkuva siristely sekä tumma läiskä vatsassa, vie leopardigekkosi heti matelijoita hoitavalle eläinlääkärille!
​
Suolitukosta voi ehkäistä oikeanlaisella hoidolla. Suurin syy suolitukokseen irtopohjamateriaalilla on vääränlaiset elinolosuhteet sekä ruokinta, eli leopardigekolla ei ole riittäviä lämpötiloja tai se ei saa tarvitsemiaan ravinteita ruoan kautta ja pyrkii syömään siksi pohjamateriaaliaan. Pienet määrät syötyä turvetta tai hiekkaa ei ole vaarallista kunhan elinolosuhteet on kunnossa.
​
​
Hengitystietulehdus johtuu matelijoilla usein vääränlaisista elinolosuhteista kuten pitkään jatkuneesta liian korkeasta ilmankosteudesta tai liian matalasta lämpötilasta. Infektion hengitysteissä aiheuttaa yleensä bakteerit ja hengitystietulehdukset vaativat antibioottihoitoa.
​
Selkeitä hengitystietulehduksen oireita ovat apaattisuus, raskas henkittely suu aukinaisena, tukkeutuneet sieraimet, kupliva ja limainen sylki, ruokahalun katoaminen ja painonlasku. Jos huomaat hengitystietulehduksen oireita, ole heti yhteydessä matelijoihin erikoistuneeseen eläinlääkäriin!
​
​
Hypovitaminosis A tarkoittaa A-vitamiinin puutostilaa ja sitä nähdään usein hyönteissyöjissä. A-vitamiini on yksi tärkeimmistä ravintoaineista esimerkiksi silmien ja ihon hyvinvoinnille ja A-vitamiinin puute johtaakin nahanluontiongelmiin. Selkeitä oireita ovat mm. nahanluontiongelmat, mutta leopardigekoissa se esiintyy erityisesti silmissä ja voi aiheuttaa silmien kuivumista, lian ja liman kerääntymistä silmiin, silmäluomien turpoamista ja pahoissa tapauksissa leopardigekon silmien eteen muodostuu "eye cap" joka koostuu kuolleista ihosoluista.
​
A-vitamiinin puutostiloja voi välttää ruokkimalla leopardigekkoa riittävän monipuolisesti ja huolehtimalla, että tarjoaa sille säännöllisesti laadukkaita vitamiinivalmisteita.
​
​
29/12/2023 Sami Harju, täydennykset 04/08/2024 Ronja Uusitalo
LÄHTEET
Healey Mariah, 06/2017. Leopard Gecko Care Guide. Reptifiles
Khan Muhammad Sharif, 01/2009. Natural history and biology of hobbyist choice leopard gecko. Herpetological Laboratory
Zieliński Damian, 03/2023. The Effect of Enrichment on Leopard Geckos (Eublepharis macularius) Housed in Two Different Maintenance Systems (Rack System vs. Terrarium). Animals (Basel)
Böhme Wolfgang, Rödder Dennis, 01/2011. A remarkable case of cannibalism in juvenile leopard geckos, Eublepharis macularius. ResearchGate
Rawat Yam, Thapa Kul, Bhattarai Santosh, Shah Karan, 04/2019. First Records of the Common Leopard Gecko, Eublepharis macularius. ResearchGate
​
Panthi Roshan, Ghimire Krishna, Bhattarai Prabhat, 05/2021. Record of the Common Leopard Gecko, Eublepharis macularius. ResearchGate
​
Lighting Guide. Arcadia Reptile
​​​​​​​