Kääpiöparta-agama
pogona henrylawsoni
Levinneisyys: Koillis-Australian sisämaa
Elinikä: 6-10 vuotta
Koko: 25-30cm
Paino: 60-100 grammaa
Ruokavalio: Hyönteiset ja kasvikset
Aktiivisuus: Päiväaktiivinen
Sosiaalisuus: Yksineläjä
JOHDANTO
Kääpiöparta-agamia tavataan pääasiassa Queenslandin osavaltiossa kuumilla sekä kivikkoisilla puoliaavikkoalueilla. Niiden esiintymisalue on huomattavasti pienempi kuin parta-agaman (pogona vitticeps). Yksi kääpiöparta-agaman englanninkielisistä nimityksistä "black-soil bearded dragon" viittaa niiden elinalueen tummaan ja kuivuudesta halkeilevaan maaperään. Se kuuluu pogona-sukuun jonka jäseniä on kääpiöpartiksen lisäksi 7, ja kääpiöparta-agama on niistä pienimpiä pogona minorin ohella.
Laji on hyvin kiltti ja on Suomessa yksi suosituimpia matelijoita lähisukulaisensa parta-agaman ohella. Niiden puuhailua on mukavaa seurata sillä ne ovat hyvin aktiivisia ja liikkuvat päiväsaikaan ympäri terraariotaan. Niitä on pääasiassa myös helppo ja mukava käsitellä eivätkä ne ole aggressiivisia.
Parta-agama ja kääpiöparta-agama ovat keskenään hyvin samankaltaisia lajeja perustarpeiltaan sekä hoidoltaan, mutta olemme tehneet molemmille lajeille selkeyden vuoksi omat hoito-ohjeet.
OLOSUHTEET
Kääpiöparta-agama on tavallista parta-agamaa (pogona vitticeps) huomattavasti pienempi mutta sitäkin aktiivisempi liskolaji, joka vaatii kokoonsa nähden paljon tilaa sekä sivu- että korkeussuunnassa. Täysikasvuisen kääpiöpartiksen terraarion minimikoko on noin 120x45x60cm, mutta nyrkkisääntönä voi pitää että mitä isompi, sen parempi. Kääpiöparta-agamalla ei voi olla "liian paljon tilaa" kunhan terraario on hyvin sisustettu agaman luontaisia käyttäytymistarpeita ajatellen.
Kääpiöparta-agama on semiarboreaalinen eli puolikiipeilevä laji, mikä selittää miksi ne tarvitsevat reilummin korkeutta kuin eräät muut lajit.
Nuorta ja vielä kasvavaa agamaa (noin alle 8kk) voi pitää esimerkiksi 90x45x45cm ExoTerrassa tai vastaavassa terraariossa, mutta myös ne voivat muuttaa suoraan aikuisterraarioon kunhan se sisustetaan riittävällä tavalla. Erityisesti pieni agama voi tuntea olonsa turvattomaksi jos terraario on liian avoin!
Terraarioita on paljon erilaisia - mutta mikä olisi paras vaihtoehto kääpiöpartikselle? Hyviä vaihtoehtoja ovat MDF, PVC- tai esimerkiksi vesivaneriterraariot. Tarpeeksi suuri lasiterraario toimii myös hyvin - sen sijaan emme suosittele vanhoja akvaarioita niiden huonon ilmanvaihdon takia.
LÄMMITYS
Kääpiöparta-agama on päiväaktiivinen laji Australian kuumilta puoliaavikoilta, joten tätä tulee jäljitellä myös terraario-oloissa. Ne tarvitsevatkin vahvan lämpölampun joka tuottaa kirkasta valoa - EI punaisia, sinisiä tai muunvärisiä lamppuja (ei myöskään yöaikaan, sillä vaikka matelijat ei näe mm. punaista väriä, näkevät ne silti lampusta tulevan valon).
Hyviä lämpölamppuvaihtoehtoja ovat matelijoille valmistetut halogeenilämpölamput (esimerkiksi Arcadian valot), mutta voit käyttää myös tavallisia lämpölamppuja (esimerkiksi ExoTerra, Giganterra, Arcadia...).
Terraarioon tulee luoda lämpögradientti jotta agamasi kykenee säätelemään omaa ruumiinlämpöään. Eli terraarion toinen pää on viileämpi ja toinen kuumempi.
Paistattelupaikan pintalämpötila: 40-45°C
Lämmin pääty: 26-37°C
Viileä pääty: 22-26°C
Kääpiöparta-agama sietää mataliakin yölämpötiloja, joten jos terraarion lämpötilat eivät laske alle 18°C ei ole tarvetta lisälämmitykselle. Jos lisälämmityksen tarvetta on, voit käyttää siihen esimerkiksi DHP-lämmitintä yhdistettynä himmennettävään termostaattiin. Öinen lämpötilan putoaminen on kuitenkin hyödyllistä liskosi terveydelle.
Oikeanlainen paistattelupaikka on elintärkeä kääpiöparta-agamalle. Ne vaativat korkeita lämpötiloja jotta kykenevät sulattamaan ruokansa tehokkaasti. Jotta agamasi saa paistattelupaikastaan parhaiten hyötyä, sijoitathan sen alle esimerkiksi liuskekiven joka varastoi lampun lämpöä! Liuskekiven ansiosta liskosi siis lämpenee sekä ylä- että alapuolelta.
KOSTEUS
Ilmankosteuden tulisi olla päiväsaikaan noin 30-40%. Liian korkea jatkuva ilmankosteus voi altistaa hengitystieinfektiolle! Ilmankosteus nousee herkästi erityisesti kalustelevyterraariossa joissa ei ole verkkokattoa. Kostea pohjamateriaali sekä suuri vesikippo voivat vaikuttaa ilmankosteuteen erityisesti kesäaikaan negatiivisesti. Lyhytaikaisista ilmankosteuspiikeistä ei tule kuitenkaan heti huolestua.
Myös liian alhainen ilmankosteus on haitallinen ja voi aiheuttaa esimerkiksi nahanluontiongelmia! Matalaa ilmankosteutta voi esiintyä erityisesti talviaikaan ja sitä voi ehkäistä esimerkiksi ison vesikipon avulla. Myös muutaman kohdan kastelu tai elävien kasvien hankinta sekä niiden kastelu terraarioon voi lisätä ilmankosteutta.
VALAISTUS JA UVB
Vahva UVB-valaistus on välttämätön kääpiöparta-agaman hyvinvoinnille jotta agamasi kykenee muodostamaan itse D3-vitamiinia elimistössään, mutta valaistus on myös tärkeä osa luonnollisen päivärytmin luomiseen. Kääpiöparta-agamalla on myös "kolmas silmä" päänsä yläpuolella joka auttaa liskoasi valitsemaan parhaan paistattelupaikan, kun se sitä tarvitsee - tämän vuoksi paistattelupaikan tulisi olla mahdollisimman kirkas!
Vahva UVB-valaistus on välttämätön parta-agaman hyvinvoinnille jotta agamasi kykenee muodostamaan itse D3-vitamiinia elimistössään, mutta valaistus on myös tärkeä osa luonnollisen päivärytmin luomiseen.
Laji tarvitsee vahvan UVB-valaistuksen. Usein suositellaan Arcadian T5 12% UVB-putkea asetettuna lämmittelypaikan yläpuolelle, mutta mutta huomioithan putkea valitessasi terraarion korkeus (ja valon etäisyys paistattelupaikasta) sekä sijoitetaanko putki terraarion sisäpuolelle vai ei.
Arcadian sivuilla oleva Lighting Guide auttaa oikeanlaisen valon valinnassa, syötä vain matelijasi englanninkielinen tai tieteellinen nimi hakukenttään!
Voit myös mitata UVI-lukeman Solarmeter-mittarilla. Näitä voi joko ostaa itselle käyttöön tai esimerkiksi lainata Suomen Herppiharrastajien kautta.
Kääpiöparta-agamat voivat tarvita myös lisävalaistusta terraarioon. Osalle ei riitä pelkästään UVB-putken tuottama valo, vaan ne voivat ns. hakeutua ennen aikojaan talvilepomaisesti unille tai viettää poikkeuksellisen paljon aikaa varjossa. Suosittelemme kääpiöparta-agamalle lisävaloksi esimerkiksi Arcadia Jungle Dawn LED bar -valaisinta, joka auttaa myös oikeiden kasvien kasvamista bioaktiivisissa terraarioissa. Nämä valaisimet ovat kokoonsa ja tehoonsa nähden hyvin kirkkaita.
UVB-putki tulee sijoittaa lämpölampun kanssa samalle puolelle terraariota, mieluusti vielä ns. limittäin eli vinoon, jotta UVB säteilee mahdollisimman lähelle lämpölampun valoa. Luonnossa aurinko tuottaa lämmön lisäksi UVB ja UVA-säteilyn, eli vankeudessa lisko pitäisi sitä kummallisena, jos UVB ja lämpö eivät ole samassa paikassa. Putki saa olla maksimissaan 2/3 terraarion pituudesta, eli 150cm terraarioon voit laittaa maksimissaan 100cm mittaisen pätkän kattavan UVB-putken. Putken kulmalla/sijainnilla voi antaa lisää pelivaraa itse putken pituudelle, mutta pääasia on, että terraarion toinen pää jää ilman UVB-säteilyä. Lue lisää valon ja UVB/UVA-säteilyn periaatteista täältä!
Lisävalon voi sijoittaa keskelle terraariota, jotta se valaisee tasaisesti kaikkialle. Sillä pyritään kirkastamaan koko terraarion valon tasoa, jotta parta-agama kokee päivärytmin voimakkaampana. Terraario saattaa vaikuttaa ihmisen silmään aivan liian kirkkaalta, mutta se johtuu ihmisen talon/huoneen yleisvalaistuksen tasosta, joka on yleensä tottumuksesta huomattavasti terraariota himmeämpi. Luonnossa kääpiöparta-agaman elinympäristöön paistaa hyvin voimakkaasti aurinko, ei siis syytä huoleen. Pidä kuitenkin muutamaa varjoisaa piilopaikkaa terraariossa, jotta lisko voi halutessaan hakeutua pois valosta ja erityisesti UVB:stä.
POHJAMATERIAALI JA SISUSTUS
Pohjamateriaaliksi suosittelemme lannoittamattoman mullan, hiekan sekä savihiekan sekoitusta (noin 50/50 suhteessa turve/hiekka), jonka koostumus antaa mahdollisuuden kaiveluun, eikä ole liian kovaa tai pehmeää liskon jaloille ja niiden nivelille. Pohjamateriaaliin voi sekoittaa myös esimerkiksi edullisempaa luonnonturvetta ja/tai kookosturvetta pienemmissä määrin. Myös osa kaupallisista valmispohjamateriaaleista ovat hyviä vaihtoehtoja, esimerkiksi Arcadia EarthMix Arid. Hyvä savihiekka on Repti Planet Natural Habitat Earth.
Pelkästään hiekka ei ole ideaali eikä luonnollisin vaihtoehto, sillä kääpiöparta-agama ei ole kotoisin täysin upottavalta, hiekka-aavikkoiselta alueelta, eivätkä vastaavasti myöskään täysin 100% kovapohjaiselta. Niiden luonnollisessa ympäristössä yhdistyvät hiekan ja muun maa-aineksen sekoitus, kiviset rakenteet, kuivat oksat ja pensaat, sekä kuivien alueiden satunnainen kasvusto. Vankeudessa tulisi jäljitellä tätä tarjoamalla kääpiöparta-agamalle mahdollisuuksia kiipeilyyn, koviin kivipintoihin, sekä myös kaivamiseen. Pintojen monipuolisuus ja kaivelumahdollisuudet auttavat myös pitämään partiksen kynnet sopivan mittaisena -aivan kuten luonnossa!
Yleinen myytti matelijapiireissä on, että kaikki irtopohjamateriaali aiheuttaa suolitukoksia, eikä sitä siksi tulisi käyttää kääpiöparta-agamilla. Suolitukoksen riski on huomattava vain tietyissä olosuhteissa ja osa pohjamateriaalivaihtoehdoista on riskialttiimpaa kuin toiset, näistä lisää alempana. Jos partis on terve, sen ruokavalio on kunnossa kaikkine lisäravinteineen, käytät oikeanlaista lämmitystä ja UVB-valaistusta, sekä valitsemasi irtopohja on lähtökohtaisesti turvallista (esim. 50/50 lannoittamaton luonnonturve ja leikkihiekka), on suolitukoksen tai muiden komplikaatioiden riski hyvin alhainen.
Yleisin "ongelmatilanne" on, kun lisko totuttelee irtopohjaan ja kaivellessa se onnistuu saamaan hiekanjyvän tai tomua silmäänsä. Voit hyvin varovasti yrittää pyyhkiä silmää kostutetulla vanupuikolla. Kun roska on poistettu, voi kääpiöparta-agamasi siristellä silmäänsä parin päivän ajan. Tarkkaile tilannetta ja konsultoi matelijoihin erikoistunutta eläinlääkäriä pienellä kynnyksellä. Muista tarkkailla liskosi vointia, silmiä, sieraimia ja korva-aukkoja muutenkin säännöllisten terveystarkastusten yhteydessä.
Uskomme vahvasti, että irtopohjan kanssa eläminen vaatii liskon osalta opettelua erityisesti, jos se ei ole aikaisemmin sellaisella elänyt. Esimerkiksi miten löytää paras kaivelutekniikka, jottei pohjaa joudu silmille. Näin ollen yksittäinen tapaus hiekasta silmissä ei automaattisesti tarkoita sitä, että irtopohjasta on luovuttava. Tarkkaile tilannetta ja ongelman toistuessa usein, tarkista lemmikkisi terraario-olosuhteet ja pohjamateriaalin turvallisuus, sekä rakenne. Niistä voi joskus löytyä parannettavaa.
Huonoimpia pohjamateriaaleja kääpiöparta-agamalle ovat mm. kookos sellaisenaan tai muuten suurissa määrin, kalkki-/vitamiinihiekka, hakkeet, pelletit, purut, kissanhiekka, sekä muovi-, kangas- ja hiekkamatot. Osaan kaupallisista matelijapohjamateriaaleista on lisätty vitamiineja ja kalkkia (calcium/vitasand), joka kannustaa eläintä syömään pohjaa erityisesti, jos sen ruokavalio on puutteellinen. Sahanpurut ja kookos paakkuuntuvat ja jopa turpoavat kosteuden kanssa, mikä aiheuttaa huomattavan tukosriskin, jos se vahingossa joutuu niellyksi.
Osa harrastajista käyttää kääpiöparta-agamillaan muovimattoja, kivilaattoja ja matelijoille markkinoituja kangas- ja hiekkamattoja, jotka voivat kyllä olla helppo puhdistaa, mutta ne eivät tarjoa liskolle mahdollisuutta toteuttaa luonnollisia käyttäytymistarpeitaan. Ajan saatossa täysin tasainen ja kova pinta voi vaikuttaa negatiivisesti liskon niveliin, muovisista alustoista voi kovan lämmön vuoksi haihtua myrkyllisiä höyryjä ja kankaisiin mattoihin kertyy liskon ulosteen ja ruokailun ohella bakteereita ja likaa, jota voi olla hyvin vaikeaa puhdistaa täydellisesti. Kankaisten mattojen huokonen pinta tunnetusti myös repii liskojen kynsiä ja varpaita, mikä voi johtaa inhottaviin tulehduksiin ja turhaan kärsimykseen.
Kääpiöparta-agamat kiipeilevät hyvinkin paljon vankeudessa, kunhan niille antaa siihen mahdollisuuden. Kääpiöpartiksen terraariossa tulisi olla mahdollisuuksia kiipeilyyn ja esimerkiksi isot oksat ja juurakot ovat täydellisiä tähän tarkoitukseen. Korkkioksat ovat usein isoja, kevyitä, sekä edullisia. Myös varjo- ja piilopaikkoja olisi hyvä tarjota, siihen soveltuvat mm. korkkikaarnapalat, aidot sekä tekokasvit ja teolliset piilot.
Kasveja valitessa tulee huomioida, että ne ovat turvallisia syödä, sillä kääpiöparta-agama voi pyrkiä syömään niitä. Erilaiset ruohokasvit (esimerkiksi sininata), ilmakasvit, mehikasvit, rahapuut, aloe vera sekä muut kuivuutta kestävät ja partiksille turvalliset kasvit soveltuvat hyvin terraarioon.
Parta-agama saattaa pyrkiä syömään myös muovisia kasveja, joten pidäthän muovikasveja silmällä jos päätät käyttää niitä terraariossa!
SOPIMATON SISUSTUS KÄÄPIÖPARTA-AGAMALLE:
Punotut tai kankaiset riippumatot - kääpiöparta-agaman kynnet ja varpaat voivat takertua ja lopulta repeytyä irti, jos lisko rimpuilee, putoaa tai astuu huonosti. Lisäksi ne eivät varaa lämpöä, joten ne eivät sovellu paistattelupaikaksi, kuten usein sosiaalisessa mediassa näkee. Sopivampi kiipeilyalusta on esimerkiksi korkkioksat ja -tunnelit, jotka sopivat myös paistattelupaikaksi.
Nukkekotikalusteet - esimerkiksi sohvat, sängyt yms. Kääpiöpartis ei hyödy nukkekotimaisesta terraariosisustuksesta. se ei tarjoa lajityypillistä virikettä, mikä on hyvin tärkeää liskon hyvinvoinnille ja tylsistymisen ehkäisylle. Halutessasi voit sisällyttää terraarioon yhden tai pari "nukkekotimaista" asiaa, jos muu terraario mahdollistaa lajityypillisen käyttäytymisen toteutuksen luonnonmukaisilla elementeillään. Muista kuitenkin ajatella liskon parasta, kun sisustat sen kotia.
Liian paljas terraario - eli sisustuksen puute. Tämä johtaa hyvin herkästi erilaisiin käytösongelmiin, kuten lasin "surffaaminen" tai rappaaminen, ärsyyntyminen ja apaattisuus. Liian paljaassa terraariossa kääpiöparta-agama tylsistyy, muista siis tarjota riittävästi kiipeiltävää, tutkittavaa ja kaiveltavaa.
RUOKINTA
Kääpiöparta-agamat ovat omnivoreja eli sekasyöjiä. Ne tarvitsevat eläviä hyönteisiä sekä kasviksia ja vihanneksia ravinnokseen - kääpiöparta-agama syö enemmän hyönteisiä suhteessa kasviksiin verrattaessa parta-agamaan.
Sopivia ruokahyönteisiä ovat erilaiset torakat, sirkat, lokustit sekä toukat (sotilaskärpäsen toukat, jauhomadot, jättijauhomadot). Vaihtelu on tärkeää!
Erilaiset lehtevät salaatit ovat hyvä perusruoka kääpiöparta-agamalle kasvisten osalta - esimerkiksi voikukanlehdet, rucola, romaine sekä pak choi sopivat päivittäiseen käyttöön, jonka lisäksi salaattiin voi silloin tällöin sekoittaa vihanneksia kuten kesäkurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, paprikaa sekä muita turvallisia vihanneksia. Hedelmät eivät kuulu kääpiöparta-agaman luonnolliseen ruokavalioon, joten niitä emme suosittele syötettävän kuin hyvin harvoin, sillä hedelmät eivät ole terveellisiä niiden hammastolle ja ruoansulatuselimistölle.
Olemme koonneet listan turvallisista sekä terveellisistä kasviksista joita voit tarjota kääpiöparta-agamallesi. Lue artikkelimme täältä!
Ethän koskaan syötä kääpiöparta-agamallesi avokadoa, sitrushedelmiä, pähkinöitä, kalaa sekä kiiltomatoja. Emme suosittele pyydystämään ja syöttämään mitään hyönteisiä luonnosta niiden sisältämän loisriskin vuoksi.
Liskosi tarvitsee myös kalkki- ja vitamiinijauheita, joihin ruokahyönteiset pölytetään. Lähes mikä tahansa kalkkijauhe soveltuu kääpiöparta-agamalle mutta huomioithan, että sen tulee olla puhdasta kalkkia johon ei ole lisätty D3-vitamiinia. Silloin tällöin on mahdollista tarjota myös D3-kalkkia mutta tämä ei ole välttämätöntä, sillä liskosi saa muodostettua tarvitsemansa D-vitamiinin UVB-putken ansiosta. Vitamiinimerkkejä sen sijaan on montaa erilaista ja ne vaihtelevat hinnaltaan sekä laadultaan. Me suosittelemme Arcadian Earth Pro A -multivitamiinijauhetta, mutta muitakin hyviä vaihtoehtoja on paljon.
Sopiva ruokintatahti täysikasvuiselle kääpiöparta-agamalle on hyönteisiä 3 kertaa viikossa ja kasviksia tarjotaan päivittäin. Kasvavaa poikasta tulee ruokkia hyönteisillä päivittäin sen verran, mitä lisko haluaa syödä. Vitamiinijauhetta voi tarjota esimerkiksi joka 4. ruokintakerta ja muilla ruokintakerroilla kalkkijauhetta. Tärkeintä olisi että lisko saa tarpeeksi kalkkia että sen ravinnon kalkki/fosforitasapaino pysyy kohdillaan.
TIIVISTETTY OSTOSLISTA
- minimissään 120x45x60cm terraario
- irtopohjamateriaali (esim. savihiekkaseos)
- sisustus (juurakoita/oksia kiipeilyyn, vähintään 2 piilopaikkaa)
- vesi- ja ruokakippo
- lämpölamppu
- keraaminen valaisinkupu
- himmentävä termostaatti
- valaistus (T5 UVB 12%)
- digitaalinen lämpö- ja kosteusmittari
- infrapunalämpömittari/pistooli
- pinsetit ruokintaa varten
- keittiövaaka painon mittaamista varten
- kuljetusrasia (esim. pieni muovilaatikko) jonka pohjalle talouspaperia
- styroksilaatikko kuljetukseen
- ruokahyönteiset
- vitamiini- ja kalkkijauheet
NAHANLUONTI
Matelijat luovat nahkansa säännöllisesti ja tämä koskee myös kääpiöparta-agamaa. Nuoret agamat voivat luoda nahkansa jopa kerran kuussa sillä ne kasvavat jatkuvasti - täysikasvuinen agama taas useamman kuukauden välein, jopa vain pari kertaa vuodessa. Harventuneesta nahanluomisvälistä ei siis kannata olla huolissaan.
Kääpiöparta-agama on ns. kuiva nahanluoja eli ne eivät vaadi kosteutta luodaakseen nahkaansa kuten esimerkiksi leopardigekko vaatii. Liian matala ilmankosteus voi kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti prosessin onnistumiseen - ethän kuitenkaan sumuttele liskoa suoraan, tästä ei ole liskollesi juurikaan hyötyä.
Kääpiöpartiksen nahka on kuivaa, kovaa ja irtoaa osissa. Nahanluonnin aikana lisko hinkkaa itseään kiviin, juurakoihin ja rappaa itseään vimmatusti jaloillaan jotta vanha nahka irtoaa kokonaan.
Ne yleensä luovat nahkansa ruumiinosa kerrallaan, eli kääpiöparta-agama voi ensin luoda kaikki jalkansa, sen jälkeen pään ja vasta seuraavalla viikolla häntänsä.
Jätäthän käsittelyn minimiin nahanluonnin aikaan! Tämä on inhottavaa aikaa liskollesi ja sillä voi olla jo valmiiksi hieman epämukava olo. Liskoa ei yleensä tarvitse auttaa nahanluonnin aikaan, odota ensin kärsivällisesti muutama päivä.
Kun vaikuttaa että lisko on mielestään valmis nahanluonnissaan, kannattaa tarkistaa sen varpaat, sieraimet, silmät sekä häntä huolellisesti - yleensä vanhaa nahkaa ei pitäisi jäädä kiinni, mutta jos sitä jää, se kannattaa irroittaa esimerkiksi kostealla vanupuikolla pikkuhiljaa. Jos vanha nahka on kiinni varpaiden ympärillä voit kokeilla asettaa liskon lämpimään astiaan jossa on kostea pyyhe pohjalla - tämän tulisi pehmentää vanhoja nahkoja sen verran, että voit irroittaa ne joko sormin tai vanupuikoilla hinkaten. Muista olla hyvin varovainen! Jos revit vanhan nahan pois väkisin voi se satuttaa liskoasi ja vahingoittaa sen suomuja.
Nahanluontiongelmat voivat johtua mm. matalasta ilmankosteudesta (alle 20%), vitamiinien ja kalkin puutostiloista tai sairauksista.
KYLVETYS
Erittäin yleinen ilmiö kääpiöparta-agamien omistajien kesken on, että niitä kylvetetään ja tätä jopa suositellaan tehtävän useita kertoja viikossa. On kuitenkin täysi myytti, että kylvettäminen olisi kääpiöpartiksen terveyden kannalta erityisen hyödyllistä - päin vastoin, se voi todennäköisemmin tuoda mukanaan jopa ongelmatilanteita.
Vaikka toisin uskotaan, kääpiöparta-agama ei nesteydy ns. "juomalla/imemällä" vettä ihonsa läpi, kuten useat sammakkoeläimet tekevät. Partis voi toki suun kautta juoda kylpyvettään, mutta lähtökohtaisesti se saa kaiken tarvitsemansa nesteytyksen ravinnostaan. Juomakulhon voi tarjota terraarioon, mikä mahdollistaa itsenäisen juomisen ja jopa astiassa pulahtamisen, mutta ole kuitenkin tarkkana ettei liian suuri kulho aiheuta hukkumisvaaraa tai ylläpidä liiallista ilmankosteutta terraariossa. Salaattia voi myös sumuttaa vedellä ennen tarjoilua lisänesteytyksenä.
Jos kääpiöparta-agamasi on alinesteytynyt tai nestehukkainen, voi sen iho näyttää erityisen ryppyiseltä ja erityisesti pään alueella voi erottua normaalista poikkeavia "kuoppaumia" pään sivuilla. Alinesteytyneelle kääpiöparta-agamalle voi sievästi pudottaa vesipisaroita pipetillä sen kuonon päähän/suun kohdalle, mikä saattaa innostaa sitä itse juomaan pisaroita. Ole tarkkana, ettet pudota vettä sen sieraimiin tai silmiin! Paras tapa ehkäistä nestehukkaa on pitää huolta terveellisestä, tuoreesta ruokavaliosta ja pitää tarvittaessa vesikulhoa terraariossa.
Kääpiöparta-agama ei myöskään tarvitse kylvetystä nahkansa luomiseen, sillä ne ovat ns. "kuivia" nahanluojia luonnostaan. Ne eivät kotimaansa Australian kuumilta puoliaavikoilta pääse kylpemään, kun nahanluonti osuu kohdalle, vaan ne ovat sopeutuneet luomaan sen onnistuneesti normaaleissa, kuivissa olosuhteissa. Jos nahanluonti on normaalisti kesken ja kääpiöparta-agaman asettaa vesikylpyyn, pahimmassa tapauksessa kosteus joutuu jumiin vanhan nahan ja sen alla olevan uuden nahan väliin aiheuttaen suomumädän kaltaisia ongelmia. Nahanluonnin ongelmatilanteissa sopiva hoito on edellisessä kappaleessa mainittu saunaboksi kostean pyyhkeen kera.
Ainoa varsinainen syy kylpemiselle on ulostusvaikeudet, jota voi yrittää helpottaa lämpimällä vesikylvyllä. Normaalisti terve agama ei kohtaa ummetusongelmia oikeanlaisella ruokavaliolla, lämmityksellä ja valolla, joten on tärkeää tarkastaa nämä seikat, jottei niistä johtuva ongelma toistu. Sisäloiset ja muut sairaudet voivat toki myös aiheuttaa normaaliin ulostukseen vaikuttavia ongelmia, tarkkaile siis lemmikkiäsi ja tarvittaessa konsultoi osaavaa eläinlääkäriä.
Kylvyn tulee olla aina valvottu tilanne, eikä vesiraja saa ylittää liskon selkää. Sen tulee pystyä kävelemään vedessä ja tällä myös ehkäistään riskiä siitä, että se vahingossa vetäisi vettä keuhkoihinsa. Vaikka kääpiöpartikset osaavat uida, ei niitä tule vain laittaa niin syvään veteen, etteivät ne voi muuta tehdä pysyäkseen pinnalla. Pidä sessio melko lyhyenä, jottei liskon hengitystiet altistu korkealle kosteudelle liian pitkäksi aikaa. Noin 5-15min voi olla sopiva.
KÄSITTELY JA KÄYTTÄYTYMINEN
Kääpiöparta-agama on suosittu lemmikkilisko niiden kesyyntyvyyden sekä käsiteltävyyden vuoksi - niitä kutsutaan sosiaalisiksi liskoiksi, eikä ihme, sillä kääpiöparta-agamat viettävät mielellään aikaa terraarionkin ulkopuolella ja voivat hakeutua itse kädelle. Hyvin kesytetty lisko on helppo käsitellä ja se sietää yleensä hyvin myös erilaisia terveystarkastukseen liittyviä toimenpiteitä. Huomioithan kuitenkin että pienen kokonsa vuoksi kääpiöparta-agamaa kannattaa käsitellä varovaisemmin kuin sen suurempaa sukulaislajia parta-agamaa.
Matelijat eivät ole kuitenkaan sinänsä käsittelylemmikkejä ja niitä ei tulisi ottaa ulos terraariostaan tuntien ajaksi päivittäin, sillä kääpiöparta-agama vaatii hyvin tietynlaiset olosuhteet pysyäkseen terveenä. Asunnon ilmankosteus ja lämpötila ovat harvoin liskollesi ihanteellisia, lisäksi agamasi ei saa sille tärkeää UVB-säteilyä terraarion ulkopuolella vaikka se istuisi kesällä ikkunan edessä - agamallesi tärkeät säteilyt eivät pääse kulkemaan lasin lävitse!
Voit alkaa totuttaa kääpiöparta-agamaasi käsittelyyn tarjoamalla ruokaa suoraan kädestä tai pinseteistä kätesi yllä, jolloin liskosi joutuu nousemaan kädelle saadakseen ruokapalkinnon. Tämä auttaa luomaan positiivista assosiaatiota ihmisen läsnäoloon. Älä väkipakolla yritä jahdata liskoasi kädelläsi pitkin terraariota, sillä tämä voi olla hyvin pelottava kokemus sille. Vietä aikaa terraarion luona, juttele partiksellesi ja tee tavanomaisia hoitotoimenpiteitä terraariossa päivittäin, esimerkiksi vedenvaihto tai muuten vain kätesi pitäminen terraarion sisällä.
Kun nostat liskosi terraariosta, pyri ennakoimaan sen liikkeitä ja ole varovainen korkeiden pudotusten varalta - kääpiöparta-agamat voivat loikata hyvinkin korkealle ja pitkiä matkoja. Pidä liskoasi hieman kuppimaisessa otteessa alapuolelta, älä kuitenkaan nyrkissä. Voit hellästi pitää liskoa aloillaan pitämällä peukaloasi sen ristiluun kohdalla/hännän tyvessä esimerkiksi silloin, kun suoritat pakollisia siirtymiä puntarin ja kuljetuslaatikon välillä.
SOSIAALISUUS
Kääpiöparta-agamat ovat luontaisesti yksineläjiä, jotka varsinaisesti hakeutuvat lajitoverin seuraan parittelutarkoituksessa tai kilpaillakseen resursseista. Niin sanotusta sosiaalisesta laumakäyttäytymisestä, joka toisi ehdottomia positiivisia lisiä kääpiöparta-agaman elämänlaatuun, ei ole nykyisen tiedon mukaan tieteellisiä todisteita. Lemmikkieläinkaupat, kasvattajat ja kanssaharrastajat voivat kuitenkin suositella kahden tai useammankin kääpiöpartiksen asuttamista samassa terraariossa - miksi niin ei kuittenkaan tulisi tehdä?
Kääpiöparta-agamat, kuten suurin osa matelijalajeista, eivät hyödy lajitovereiden seurasta käytännössä millään tavalla. Ainoa vankeudessa hyväksyttävä syy tulisi olla parittelutarkoituksessa ja sekin tulisi toteuttaa lyhytkestoisesti, tarkkaan harkitusti ja valvotusti. Koiraan ja naaraan jatkuva yhteiselo johtaa jatkuvaan lisääntymiseen ja naaraan dominointiin, mikä aiheuttaa suurta stressiä, vie huimasti energiaa ja lisäksi voit joutua vastuuseen kymmenistä poikasista.
Pienet vastakuoriutuneet poikaset voivat pärjätä samassa terraariossa jonkin aikaa, kuten eläinkaupoissa usein pidetään, mutta on suositeltavaa erottaa jokainen omaan terraarioonsa mahdollisimman pian. Näin jokaisen poikasen ruokailua ja ulostamista, sekä mahdollisia sairauden merkkejä voi tarkkailla yksilöllisesti ja vältytään erilaisilta terveyteen, käyttäytymiseen ja kasvamiseen liittyviltä riskeiltä, joita lajitoverin jatkuva läheisyys tuo mukanaan.
Vankeudessa kääpiöparta-agama ei pääse halutessaan pakoon lajitoveriltaan terraarion rajallisen tilavuuden vuoksi. Silloin tällöinen erillään "ulkoiluttaminen" ei korvaa luonnon loputonta tilaa, johon voi tarvittaessa paeta. Tämä on suurin syy sille, miksi vankeudessa kääpiöpartiksia ei tulisi pitää samassa asumuksessa. Terraariossa on rajallinen määrä resursseja, jotka ovat liskosi terveydelle elintärkeitä, kuten lämpö, riittävä UVB, piilopaikat, sekä ruoka. Usein näkeekin, että samassa terraariossa asuneista kääpiöparta-agamista toinen on suurempi kuin toinen johtuen resurssikilpailusta, joka vaikuttaa niiden normaaliin kasvamiseen. Jos aivan ehdottomasti tulisi pitää kahta naarasta samassa terraariossa, tulisi sen olla huomattavasti yli minimin/tuplat leveämpi, sisältää useita paistattelupaikkoja ja riittävästi syvyyssuuntaista tilaa siihen, että liskot voivat liikkua toistensa ohi kontaktittomasti. Tämäkin on silti täysin turha riski jonka hyödyt ovat vain ihmisen oman tahdon toteuttamista.
Kääpiöpartikset eivät tarvitse "leikkikaveria", niiden aivojen rakenne ei mahdollista rakkaudenomaista kiintymistä tai ikävöintiä lajitoveria kohtaan. Takuuvarmasti turvallisen ja stressittömän virikkeen voi tarjota terraariosisustuksella, monipuolisella ruokavaliolla, sekä esimerkiksi satunnaisella terraariojärjestyksen muuttamisella. Tämä auttaa pitämään liskosi vireänä ja kiinnostuneena ympäristöstään ilman huolta resurssikilpailusta tai asuinalueelle tunkeutuvasta muukalaisesta.
Erityisesti sosiaalinen media on saanut ihmisille käsityksen siitä, että päällekkäin makaavat kääpiöparta-agamat "halivat" tai rakastavat toisiaan. Tämä on kuitenkin myytti, itseasiassa tämä kyseinen käytös on resursseista kilpailua tai lajitoverin alistamista. Se kumpi makaa korkeammalla, saa enemmän lämpö- ja UV-säteilyä, joka on kehontoiminnoille elintärkeää. Terraariossa kun on vain yksi paikka, josta saa riittävästi lämpöä ja UVB:tä.
Pahimmassa tapauksessa kääpiöparta-agamat harjoittavat kannibalismia syömällä itseään pienemmän terraariokämppiksen, tai ne yrittävät muuten vahingoittaa ja tappaa toisensa. Kääpiöparta-agamaa ei voi kouluttaa samaan tapaan kuin vaikkapa koiraa, on siis täysin mahdotonta luvata 100% varmaksi, ettei ikinä missään tilanteessa tulisi haavereihin johtavaa tappelua, vaikka muutamien viikkojen tai vuosienkin ajan mitään siihen viittaavaa ei tapahtuisikaan. Et voi olla 24/7 valvomassa liskojen käyttäytymistä. Tämän riskin ottaminen ei mielestämme ole kääpiöparta-agamasi hyvinvoinnin täyden takaamisen mukaista; miksi ottaa pieninkään riski, kun sen voi välttää totaalisesti vaikuttamatta liskon pitkäaikaiseen terveyteen negatiivisesti?
Jos kääpiöparta-agamasi on sinulle tullessaan tai sinulla ollessaan asunut lajitoverin seurassa ja erotettaessa toisistaan vaikuttaa siltä, että ne "masentuvat" tai käyttäytyvät muuten poikkeavasti, älä huolestu. Ympäristön muutoksiin tottuminen voi viedä viikkoja, ole siis kärsivällinen ja varmista, että terraarion muut olosuhteet ovat täysin kunnossa. Voit esimerkiksi vaihtaa pohjamateriaalin uuteen ja pestä sisustuksen samalla, niin liskosi saa tottua täysin uuteen ympäristöön vähentyneillä aikaisemman lajitoverin hajuilla. Sisustuksen muuttaminen voi myös olla ajankohtaista tuomaan virikettä, liskosi joka tapauksessa totuttelee nyt uusiin asioihin.
TALVILEPO
Talvilepo voi tulla kääpiöparta-agaman omistajalla ennen pitkää vastaan, joskus jopa nuorten liskojen kohdalla jotka eivät olisi vielä valmiita talvilepoon kokonsa puolesta. Tämä voi olla erityisesti aloittelevalle harrastajalle stressaavaa, mutta kannattaa muistaa että kääpiöparta-agaman talvilepo on täysin luonnollinen asia ja jopa suositeltavaa jos lisko näyttää talvilevon merkkejä.
Talvilepo (englanniksi brumation) on samankaltainen kuin nisäkkäiden horros, jolloin matelija vaipuu "energiansäästötilaan" kerran vuodessa kylmimmän ajanjakson ajaksi. Tällöin kääpiöparta-agama ei syö ja usein menee piiloon nukkumaan koko talvilevon ajaksi. Talvilepo kestää usein 1-4 kuukautta mutta talvilevon pituus on liskokohtaista.
Mistä sitten tunnistaa että lisko valmistautuu talviunille eikä ole esimerkiksi sairas? Talvilepoon valmistautuva kääpiöparta-agama ei menetä painoa vaikka se ei syö (muutaman gramman painonpudotus talvilevon aikaan on ok, mutta runsaampi pudotus voi kieliä terveysongelmista), se hakeutuu terraarion viileään päätyyn/piilopaikkoihin tai alkaa kaivamaan itselleen piilopaikkaa, runsas unisuus ja lievä ärtyneisyys eikä lisko välttämättä siedä käsittelyä kuten tavalliseen tapaan.
Sen sijaan sairas lisko on apaattinen, sen parta on yleensä tummunut ja se voi menettää painoaan.
Jos kääpiöparta-agamasi on terve voit päästää sen huoletta talvilevolle omaan tahtiinsa. Suosittelemme vähitellen vähentämään valaistusaikaa kun huomaat että liskosi on valmistautumassa talvilepoon. Normaalisti valojen ja lämpöjen tulisi olla päällä noin 12 tunnin ajan, muta voit alkaa lyhentämään aikaa 6 tuntiin viikon ajaksi, sen jälkeen sammuttaa valot kokonaan.
Tärkeintä on kuitenkin seurata liskosi käyttäytymistä. Talvilevon aikaan se ei tarvitse lämpöä eikä valoa sillä sen ruumiintoiminnot hidastuvat - tämän vuoksi kääpiöparta-agamaa ei tarvitse myöskään ruokkia talvilevon aikaan. Osa harrastajista herättelee agamaansa juomaan parin viikon välein, mutta kaikki agamat eivät suostu juomaan, jolloin niitä ei tulisi pakottaa. Voit kuitenkin kokeilla tarjota vettä pipetillä liskon kuonolle (varo että vesi ei valu sieraimiin!). Ethän kylvetä liskoasi talvilevon aikaan, ne eivät hyödy siitä.
Muista myös tarkkailla kääpiöparta-agamasi painoa talvilevon aikana 2-3 viikon välein. Jos liskon paino putoaa yllättäen radikaalisti, lopeta talvilepo heti. Yli 10% painonpudotus liskosi kokonaispainosta kertoo, että jokin on vialla.
Talvilevon jälkeen liskosi voi olla vielä uninen ja vaatii muutaman päivän, että ruumiintoiminnot alkavat taas toimimaan kuten ennen talvilepoa. Voi kestää jopa pari viikkoa ennen kuin liskosi käyttäytyy ja syö taas normaalisti. Talvilevon jälkeen sekä naaraat että koiraat ovat energisempiä, mutta erityisesti koiraat voivat alkaa juosta ympäri terraariota hormoonihuuruissaan ja raapia terraarion laseja ja seiniä vimmatusti.
SUKUPUOLEN MÄÄRITYS
Kääpiöparta-agaman sukupuolen tarkka määritys on yleensä mahdollista aikaisintaan 6kk iässä. Se ei ole kovin vaativa prosessi. Alue jota sinun tulee tarkastella on hännän tyvi kloaakin jälkeen.
Koiraalla on kaksi hemipenispullistumaa hännän molemmin puolin ja ne on yleensä helposti havaittavissa kun häntää nostaa hieman ylöspäin - erityisesti täysikasvuinen koiras on helppo tunnistaa. Naaraalla kahden pullistuman sijaan on yksi keskellä häntää.
Varmin kotona onnistuva sukupuolenmääritystapa on taskulampputekniikka, eli aseta lamppu suoraan liskosi hännän yläpuolelle, suunnilleen sen sukuelinten yläpuolelle. Tämän jälkeen nosta agamasi häntää. Koiraalla tulisi näkyä kaksi hyvin selkeää tummaa elintä - eli liskon hemipenikset - ja naaraalla on ainoastaan yksi tummentunut alue hännän keskiosassa.
TERVEYS JA SAIRAUDET
Metabolic bone disease
Matelijoilla valitettavan yleinen niiden olosuhteisiin sekä ruokintaan liittyvä sairaus, joka haurastuttaa luita, koska matelija ei saa esimerkiksi D3-vitamiinia joko UVB:n tai kalkkia ravinnon kautta. Tämä voi johtaa vakaviinkin kehitysvammoihin, mm. luiden epämuodostumiin sekä murtumiin.
Alipaino
Johtuu usein siitä, että eläintä ei joko ruokita tarpeeksi tai se on sairas ja sillä on esimerkiksi loisia. Jos agamasi paino ei lähde nousemaan ruokinnan lisäämisen myötä suosittelemme eläinlääkärin konsultointia ja ulostenäytteen tutkimista. Suosittelemme kasvattamaan liskosi painoa terveellisillä ruokahyönteisillä sekä tarvittaessa ravintorikkailla Critical Care -valmisteilla. Vahakointoukkien syöttäminen lihotustarkoituksessa ei ole liskollesi järin terveellistä.
Lihavuus
Johtuu liikaruokinnasta ja on liskolle aina haitallista. Tarkkaile liskosi painoa säännöllisesti! Lihavan parta-agaman tunnistaa ylimääräisestä rasvasta, joka kerääntyy usein parran alueelle, vatsaan sekä hännän tyveen. Jos agamasi selän kautta hännän alkupäähän kulkee selkeä painauma ja liskosi vaikuttaa pulskalta voi se olla lihava - jos olet epävarma, käänny jonkun toisen harrastajan puoleen! Joskus omistaja tottuu lemmikkinsä ylipainoon eikä tunnista että jokin voi olla pielessä.
Loiset
Yleisimpiä ovat mm. kihomadot, koukkumadot, laakamatoja ja kokkidioosit ja ne eivät pienissä määrin ole erityisen haitallisia eivätkä aiheuta liskollesi ongelmia. Monella matelijalla onkin loisia luonnostaan. Ongelmia ne aiheuttavat jos matelijan immuunijärjestelmä heikkenee esimerkiksi stressin tai jonkin sairauksen vuoksi. Loiset voivat ongelmaksi myös muulloin ja on tärkeää viedä lemmikkisi eläinlääkäriin ulostenäytteen kera jos se oksentelee, paino putoaa ilman selkeää syytä, gekkosi menettää ruokahalunsa tai se käyttäytyy poikkeavalla tavalla.
Suolitukos
Suolitukokset ovat vakava ja hoitamattomana myös kohtalokas tila, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että matelijasi suoli on tukossa ja estää liskoasi ulostamasta. Tämä johtaa nopeasti ruokahalun puutteeseen. Yleensä suoli tukkeutuu esimerkiksi hiekasta, kivistä tai talouspaperista, jota lisko ei kykene sulattamaan. Myös muut vierasesineet voivat aiheuttaa suolitukoksia.
Jos parta-agamallasi on suolitukokseen viittaavia oireita eli se käyttäytyy epätavallisesti, ei syö tai ulosta ja sen vatsa on turvonnut, kannattaa ensimmäisenä kokeilla lämmintä vesikylpyä sekä tarjota agamalle yhden tipan parafiiniöljyä. Parafiiniöljy liukastuttaa ruoansulatuskanavaa ja auttaa liskoa ulostamaan - se on turvallinen matelijoille sillä se ei liukene elimistöön.
Jos sen sijaan esiintyy myös vakavampia oireita kuten erittäin vaisu käytös, laihtuminen, silmien jatkuva siristely sekä tumma läiskä vatsassa, vie parta-agamasi heti matelijoita hoitavalle eläinlääkärille!
Suolitukosta voi ehkäistä oikeanlaisella hoidolla. Suurin syy suolitukokseen irtopohjamateriaalilla on vääränlaiset elinolosuhteet sekä ruokinta, eli parta-agamalla ei ole riittäviä lämpötiloja tai se ei saa tarvitsemiaan ravinteita ruoan kautta ja pyrkii syömään siksi pohjamateriaaliaan. Pienet määrät syötyä turvetta tai hiekkaa ei ole vaarallista kunhan elinolosuhteet on kunnossa.
Hengitystietulehdus
Johtuu matelijoilla usein vääränlaisista elinolosuhteista kuten pitkään jatkuneesta liian korkeasta ilmankosteudesta tai liian matalasta lämpötilasta. Infektion hengitysteissä aiheuttaa usein bakteerit ja hengitystietulehdukset vaativat antibioottihoitoa.
Selkeitä hengitystietulehduksen oireita ovat apaattisuus, raskas henkittely suu aukinaisena, tukkeutuneet sieraimet, kupliva ja limainen sylki, ruokahalun katoaminen ja painonlasku. Jos huomaat hengitystietulehduksen oireita, ole heti yhteydessä matelijoihin erikoistuneeseen eläinlääkäriin!
Yellow fungus (YFD)
Maailmalla yleinen sienen (Nannizziopsis guarroi) aiheuttama sairaus parta-agamilla. YFD esiintyy keltaisena/ruskeana/harmaana ihona ja se alkaa usein pienenä läiskänä, muutaman suomun kokoisena. Stressi on yksi tekijöistä YFD:n syntyyn ja siihen voi vaikuttaa esimerkiksi ahtaat olot sekä suuremmissa ryhmissä kasvatetut poikaset.
Adenovirus
Adenovirus on erityisesti Yhdysvalloissa yleinen ja se aiheuttaa nuorten pogona-suvun liskojen kuolleisuutta vankeudessa. Adenovirusta on havaittu mös Euroopan parta-agamissa (p.vitticeps).
Siihen ei ole parannuskeinoa ja se aiheuttaa neurologisia ongelmia (stargazing, nytkähtely, kohtaukset...), kasvutahdin muutoksia (agama ei välttämättä kasva aikuiskokoonsa) ja alipainoa. Immuunisysteemi voi kärsiä ja kääpiöparta-agama on tällöin herkempi sisä- ja ulkoloisille ja sairastuu herkemmin. Osa eläimistä voi myös kantaa virusta vaikka eivät oireile. Virus tarttuu joko suoran tai epäsuoran kanssa sairastuneeseen agamaan, joten erityisesti ulkomaantuonnit tulee karanteenata erittäin huolellisesti!
Cryptosporidioosi
Matelijoiden cryptosporidioosi on yleensä väistämättä kohtalokas mutta parta-agamissa verrattain harvinainen. Cryptosporidioosit ovat mikroskooppisia loisia - matelijoilla oireita aiheuttavat ainakin cryptosporidium serpentis sekä cryptosporidium saurophilum, jotka eivät ole zoonoottisia eivätkä voi tarttua ihmiseen. Esimerkiksi sen sijaan vasikkaripuli jonka aiheuttaa cryptosporidium parvum tarttuu ihmiseen, mutta ei matelijoihin - vaikka sinulla siis olisi tartunta, ei agamasi ole vaarassa.
Crypton oireita ovat oksentelu, ruokahalun katoaminen, ripuli, voimakas painonlasku, suurentunut ja tummunut maksa, käyttäytymisen muutokset sekä lopulta kuolema.
Osa matelijoista saattaa olla crypto-positiivisia mutta oireettomia. Tämän vuoksi erityisesti uusien matelijoiden kanssa suosittelemme huolellista karanteenia sekä ulostenäytteiden ottamista.
Kihti
Kihti on kivulias sairaus joka aiheuttaa nivelten turpoamista. Kihti syntyy kun veressä on liikaa virtsahappoa, joka johtuu joko virtsahapon ylituotannosta tai sitä tulee elimistöön liian suuria määriä. Vääränlainen ruokinta ja olosuhteet altistavat matelijan kihdille. Oireita voivat olla mm. apaattisuus ja heikkous, alipaino, nestehukka, uneliaisuus sekä syömättömyys. Jalkojen nivelet voivat näyttää myös turvonneilta.
28/01/2024 Sami Harju
LÄHTEET
Dubia, 11/2022. Rankins Dragon Care guide. Dubiaroaches.com LLC
Pogona henrylawsoni. iNaturalist
Healey Mariah, 07/2015. Bearded Dragon Care Guide. Reptifiles
Sinclair Liam, 05/2024. Bearded Dragon Care Guide. Reptiles and Research
Sinclair Liam, Hills Ellie. Bearded Dragon Videos. YouTube, Reptiles and Research
Howard Jonathan. BeardieVet. Facebook
Lock Brad, 04/2017. Fungal Disease (Yellow Fungus) in Bearded Dragons. Veterinary Partner