Ensimmäinen matelijani
aloittelijan opas eksoottisen lemmikin valintaan
Olet kenties harkitsemassa ensimmäistä eksoottista lemmikkiäsi, mutta mikä olisi aloittelijalle paras vaihtoehto?
HAKEMISTO
JOHDANTO
Olet ehkä harkitsemassa ensimmäistä eksoottista lemmikkieläintä, muttet tiedä edes mistä aloittaa. Mikä laji olisi paras aloittelevalle herppiharrastajalle? Leopardigekkoja, parta-agamaa sekä viljakäärmettä suositellaan usein ensimatelijaksi, mutta entäpä muut vaihtoehdot? Entäpä iguaani tai kameleontti?
Tässä artikkelissa käymme läpi kaiken mitä ensimmäistä eksoottista lemmikkieläintä hankkivan tulisi ottaa huomioon ennen kuin ensimmäinen matelija tuodaan kotiin. Matelijat ovat hyvin erilaisia verrattuna tavallisempiin lemmikkieläimiin ja ne vaativat huolellista perehtymistä jotta ne pysyvät terveenä ja tyytyväisenä, joten matelijan hankinnan ei tulisi koskaan olla impulsiivista.
hape662 (CC BY 2.0 DEED)
Rick McQuinlan (CC BY-NC-ND 2.0 DEED)
Natalie McNear (CC BY-NC 2.0 DEED)
hape662 (CC BY 2.0 DEED)
Lemmikkimatelijoita on useita erilaisia ja jokaisella niistä on omat vaatimuksensa.
RESURSSIT - TILA, AIKA SEKÄ RAHA
Aloitetaan ensimmäisenä resursseista. Kaikki matelijat eivät sovellu jokaisen elämäntilanteeseen tai elämäntyyliin ja on muutamia asioita, jotka tulee ehdottomasti huomoida ennen ensimmäisen matelijan valintaa.
Tila
Yksi yleisimmistä syistä maailmanlaajuisesti miksi matelija päätyy kiertoon on täysikasvuisen matelijan tilavaatimukset - ja tämä liittyy erityisesti suuriin matelijoihin, erityisesti iguaaneihin, jotka kasvavat jopa 1,5 metrin mittaan. Tämänkokoinen eläin vaatii runsaasti tilaa eikä matelijaa voi vain päästää juoksemaan vapaasti asunnossa.
Kuinka paljon olet siis valmis tarjoamaan tilaa? Haluatko pienen terraarion vai mahtuuko kotiisi useamman metrin leveä tai korkea asumus matelijallesi? Lemmikkimatelijoita on alle kymmenen senttimetrin surugekoista jopa 5-metrisiin verkkopytoneihin joten eri lajien väliset tilavaatimukset voivat erota toisistaan radikaalisti.
Jos haluat pienen terraarion suosittelemme tutustumaan mikrogekkoihin tai pieniin käärmelajeihin. Mikrogekoista erityisesti surugekkoja, kyygekkoja sekä joitakin päivägekkolajeja on melko hyvin saatavilla Suomessa. Nämä lajit vaativat usein vähintään 45x45x60cm tai 60x45x45cm kokoisen terraarion.
Pienistä käärmelajeista aloittaja voi esimerkiksi harkita ruusuboaa joka on pituudeltaan vain noin 60-70cm tai sukkanauhakäärmeitä jotka kasvavat yleensä metrin mittaiseksi. Myös siankärsäkäärmeet jäävät pieneksi, mutta laji on lievästi myrkyllinen joten huolellinen lajiin perehtyminen on erittäin suotavaa. Huomioithan myös että käärme tarvitsee yhtä pitkän terraarion mitä käärme itse on!
Jos kykenet mahduttamaan kotiisi astetta isomman terraarion sinulle avautuu reippaasti uusia lajimahdollisuuksia. Noin metrin leveään terraarioon menee jo esimerkiksi leopardi- tai paksuhäntägekko, metrin korkeaan terraarioon taas harjas- tai gargoylegekko. Nämä ovat yleensä myös melko helppohoitoisia ja "aloittelijaystävällisiä" lajeja, leopardigekko onkin yksi yleisimpiä lemmikkimatelijoita maailmalla. Myös kääpiöparta-agama on pieni (noin leopardigekon kokoinen) matelija, mutta suosittelemme sille niiden aktiivisuuden vuoksi vähintään 120cm leveää sekä 60cm korkeaa terraariota.
Sen sijaan esimerkiksi parta-agama, viljakäärme sekä kuningaspyton vaativat enemmän tilaa. 100-150cm mittaan kasvava viljakäärme vaatii vähintään pituutensa verran tilaa, samoin kuin kuningaspyton joka kasvaa melko samoihin mittoihin. Parta-agamalle suositus on 150-180cm leveä terraario sillä parta-agama on keskisuureksi kasvava ja melko aktiivinen liskolaji.
Entä jos tila ei ole ongelma ja kykenet ostamaan tai rakentamaan minkä tahansa kokoisen terraarion juuri sinun unelmamatelijallesi? Tällöin sinulla on huomattavasti vapaammat kädet oman unelmalajisi valintaan! Isoja matelijoita ei usein kuitenkaan suositella aloittelijan ensimmäiseksi matelijaksi ilman pitkää harkintaa, sillä ne ovat usein melko haasteellisia.
Aika
Kuinka paljon aikaa olet valmiina käyttämään matelijasi hoitotoimenpiteisiin? Haluaisitko kenties matelijan joka sietää myös hieman enemmän yhteistä aikaa ja käsittelyä vai tyydytkö mielummin katselulemmikkeihin? Erikseen matelijalajien käsiteltävyydestä puhumme lisää hieman alempana.
Useimmat yleisistä lemmikkimatelijoista ovat hyvin helppohoitoisia, sillä niiden päivittäiset hoitotoimenpiteet eivät vie paljoa aikaa. Joidenkin lajien päivittäiset hoitotoimenpiteet voivat olla ainoastaan vedenvaihto sekä jätösten kerääminen terraariosta. Trooppiset lajit tarvitsevat lisäksi terraarion päivittäistä sumutusta. Osa lajeista syövät vain muutaman kerran viikossa, osa taas vain kerran kuukaudessa.
Matelijat eivät vaadi yhtä paljon aikaa kuin perinteiset lemmikkieläimet, mutta ne eivät ole helppoja lemmikkejä jonka voi unohtaa makuuhuoneen nurkkaan viikoiksi. Ne tarvitsevat säännöllistä hoitoa ja päivittäistä tarkkailua!
Raha
Yksi tärkeimmistä kysymyksistä ennen matelijan hankintaa on, että onko sinulla varaa pitää kyseistä eläintä? Mihin sitä rahaa käytännössä menee ja onko olemassa "halpoja" eksoottisia lemmikkejä?
Ensiksi se kaikista tärkein: Mitään eläintä ei pidä hankkia jos ei ole varaa pitää sitä. Tässä tulee huomioida eläimen asumus sekä sen sisustus ja tekniikka, ruoka, lisäravinteet ja eläinlääkärikulut.
Pääsääntöisesti matelijan suurimpia kuluja ovat sen hankinta sekä mahdolliset eläinlääkärikäynnit, itse ylläpito on melko edullista kuukaudessa - erityisesti jos kasvattaa lemmikilleen itse ruokaa.
Edullisempiin lemmikkimatelijoihin luetaan usein erilaiset "aloittelijoiden" gekkolajit. Esimerkiksi harjas- tai leopardigekko on melko edullinen sekä hankkia että ylläpitää. Hankintakuluja tulee silti ja esimerkiksi sopivan kokoinen terraario sekä tekniikka maksavat yhdessä vähintään 300-400 euroa. Käytettynä hankitut tarvikkeet ovat yleensä huomattavasti edullisempia, voit seurata esim. Facebookryhmiä, Tori-palstaa sekä herppi.fi kauppapaikkaa.
Matelijan lajin lisäksi myös sen värimuoto vaikuttaa eläimen hintaan huomattavasti. Wildtype-leopardigekko on huomattavasti edullisempi kuin niiden tummanpuhuva black night-värimuoto.
LAJIN VALINTA
.jpg)
Paneudutaan hieman tarkemmin siihen tärkeimpään, eli lajin valintaan. Tässä osiossa kerromme eri lajien käsiteltävyydestä, ruokavaliosta, tilantarpeesta, haastavuudesta sekä saatavuudesta ja esittelemme mielestämme jokaisen kategorian parhaimmat vaihtoehdot.
Olemme sitä mieltä että aloittelijan tulisi aloittaa itselleen mieleisellä lajilla eikä "aloittelijoiden" matelijoilla vain siksi, että "aloittelijan kannattaa ottaa viljakäärme ensimmäiseksi käärmeeksi". Poikkeuksena ovat erityisen suuret ja/tai vaaralliset lajit - mukaanlukien suuret lisko- ja käärmelajit kuten iguaanit, varaanit, verkkopytonit sekä myrkylliset lajit. Myöskään erityisen haastavia lajeja ei suositella aloittelijoille.
KÄSITELTÄVYYS
Matelijat ovat yleisesti ottaen kaikki enemmän katselulemmikkejä, mutta osa lajeista kesyyntyy muita helpommin ja sietävät käsittelyä paremmin. Käsittelyä voi joidenkin yksilöiden kohdalla harrastaa jopa päivittäin kunhan matelija ei siitä stressaannu ja mielellään tulee itse käsiteltäväksi. Suosittelemme kuitenkin käsittelyn rajoittamista, erityisesti jos matelija ei itse hakeudu luoksesi. Jos haluat sylilemmikin suosittelemme tutustumaan nisäkkäisiin - mm. kissaan, koiraan tai jyrsijöihin. Karvaisemmat eläinkaverit ovat (lajista riippuen) huomattavasti sosiaalisempia!
Jos siitä huolimatta haluaisit matelijan, jota on helppo käsitellä, on olemassa muutamia hyviä vaihtoehtoja. Suurta osaa näistä lajeista suositellaan usein aloittelijoille juuri niiden luonteensa vuoksi!
Helposti käsiteltäviä ja kesyyntyviä liskolajeja ovat esimerkiksi parta-agama sekä kääpiöparta-agama, jotka ovat molemmat maailmanlaajuisesti erittäin suosittuja lemmikkiliskoja. Ne ovat sukulaislajeja, molemmat kuuluen pogona-sukuun ja ne ovat lähtöisin Australian puoliaavikkoalueilta - partis ja kääpiöpartis ovat siis hyvin samankaltaisia hoidoltaan ja kesyyntyvyydeltään. Selkein ero lajien välillä onkin niiden koko. Jos parta-agama olisi sinun unelmaliskosi mutta koko on kynnyskysymys, suosittelemme tutustumaan kääpiöparta-agamaan!
Muita suhteellisen helposti kesyyntyviä matelijoita ovat terrestiaaliaaliset leopardigekko sekä paksuhäntägekko. Nämä ovat parta-agamasta poiketen hämäräaktiivisia ja usein liikkuvat vasta hämärän aikaan - kenties yökukkujan unelmalemmikki? Molemmat lajit ovat rauhallisia ja pääasiassa helppoja käsitellä, kunhan ne totuttaa siihen oikeaoppisesti eikä liskoa pakoteta käsittelyyn.
Arboreaalisista (eli kiipeilevistä) gekkolajeista harjasgekko ja gargoylegekko ovat usein melko helppoja kesyttää mutta hieman vaativampia käsitellä, sillä ne liikkuvat ja hyppivät paljon. Usein nämä lajit eivät myöskään pidä käsittelystä - vaikka harjasgekko olisikin kesy ja tulee iltaisin kerjäämään ruokaa, voi se kieltäytyä käsittelystä kokonaan.
.jpg)
Sen sijaan helposti käsiteltäviä käärmelajeja ovat aloittelijoiden suosiossa olevat viljakäärmeet. Niiden pituus vaihtelee 60-180 senttimetrin välillä ja ovat ruumiinrakenteeltaan hoikkia. Viljakäärme on helposti käsiteltävä ja täysin vaaraton lemmikkikäärme. Ne ovat pääasiassa sekä kilttejä että aktiivisia ja niiden käsittely on hauskaa jos käärme on kesy ja sietää hyvin ihmisiä. Toinen helposti käsiteltävä ja hyvin kesyyntyvä käärmelaji on kuningaspyton. Hyvin kesytettynä ne ovat usein rauhallisia ja purevat harvoin.
Muistathan kuitenkin että jokainen eläin on yksilö, eivätkä kaikki "helppojen" lajien yksilöt sovellu aloittelevalle harrastajalle temperamenttinsa vuoksi! Kasvattajalta kannattaa kysyä tarkemmin kyseisen eläimen temperamentista.
Myös kuningas- ja maitokäärmeet, afrikkalaiset talokäärmeet, ruusuboat sekä kenian hiekkaboat ovat erinomaisia ensimmäisiä käärmevaihtoehtoja sillä ne yleensä kesyyntyvät hyvin, sietävät käsittelyä eivätkä ole ihmiselle vaaraksi. Suuremmista käärmelajeista esimerkiksi kuningasboa soveltuu lajiin hyvin perehtyneelle aikuiselle, joka on valmis tarjoamaan käärmeelleen tarpeeksi tilaa. Laji on pääosin rauhallinen ja miellyttävä käsitellä.
Jos käsiteltävyys ei ole pääprioriteetti eikä kesyyntyvyys ole pääprioriteetti, avautuu reippaasti enemmän lajivaihtoehtoja. Nämä lajit ovat pääosin katselulemmikkejä ja ovat syystä tai toisesta huonoja käsiteltäessä eivätkä ehkä koskaan kesyynny täysin.
Matelijan sairastuminen voi kuitenkin koitua ongelmaksi, jos omistaja ei tiedä miten käsitellä lemmikkiään - tällöin kannattaa hakeutua esimerkiksi eläinlääkärin sekä osaavamman harrastajan puoleen. Myös nahanluontiongelmat voivat olla haasteellisia. Jos et ole valmis hankalampaan lajiin, suosittelemme valitsemaan suoraan helpommin kesyyntyvän matelijan.
Olemme kuitenkin sitä mieltä että vastuullinen ja lajista tarpeeksi selvää ottanut aikuinen kykenee ottamaan ensimatelijakseen myös muun lajin kuin viljakäärmeen tai parta-agaman, sillä nämä ensimmäiseksi matelijaksi otetut "tylsemmät" lemmikit päätyvät herkästi kiertoon omistajan kiinnostuksen loputtua.
.jpg)
Päivägekot ovat erittäin kauniita katselulemmikkejä ja lajivaihtoehtoja on runsaasti - madagaskarin päivägekot (phelsuma grandis, kochi, standingi, madagascariensis, madagascariensis boehmei, madagascariensis madagascariensis sekä kymmeniä muita lajeja).
Madagaskarin ulkopuolisia päivägekkolajeja ovat mm. turkoosipikkugekko eli lygodactylus williamsi, lygodactylus conraui sekä useita muita kääpiögekkoja.
Muita yleisesti lemmikkinä pidettäviä kääpiögekkolajeja ovat esimerkiksi surugekot eli lepidodactylus lugubris, kyygekot eli hemidactylus imbricatus, kotigekot eli hemidactylus frenatus sekä underwoodisaurus milii. Lajeja on paljon enemmänkin! Myös hieman suuremmaksi kasvava (12-15 cm) viuhkavarvasgekko eli ptyodactylus hasselquisti on mielenkiintoinen lemmikkilisko.
Mniarogekko chahoua sekä muut uuden-kaledonian gekot ovat nekin hyviä katselulemmikkejä. Ne eivät ole välttämättä kovin käsiteltäviä ja niiden kasvattajia on hankala löytää, mutta ne ovat erittäin siistejä gekkoja! Suositteleme tutustumaan myös anolisliskoihin, sillä mm. karoliinananolis eli anolis carolinensis, ruskea anolis eli anolis sagrei sekä ritarianolis eli anolis equestris ovat kaikki kauniita ja päiväaktiivisia liskoja, joiden puuhia on hauska katsella terraarion ulkopuolelta.
Skinkit ovat myös mielenkiintoisia otuksia. Tuliskinkit (lepidothyris fernandi) ovat erittäin kauniita ja ne ovat saaneet nimensä niiden liekkejä muistuttavista punaisista kuvoista kyljissä. Laji on melko säikky, mutta krokotiiliskinkit (trilobonotus gracilis) ovat ehkäpä niitäkin ujompia. Oletko aina haaveillut lohikäärmeeltä näyttävästä lemmikistä, jota et näe oikeastaan koskaan? Krokotiiliskinkki voisi olla juuri sinun unelmaskinkki!
Käärmeistä sukkanauhakäärmeet eli thamnophis sp. sekä siankärsäkäärmeet eli heterodon nasicus ovat kauniita käärmeitä jotka sopivat hyvin aloittelijalle, joka on ottanut haluamastaan lajista huolellisesti selvää. Ne eivät ole yleensä yhtä käsiteltäviä kuin esimerkiksi viljakäärme, vaikka osa yksilöistä kyllä kesyyntyy todella hyvin, ja ne voivat olla melko puolustautuvia. Molemmat lajit ovat lievästi myrkyllisiä mutta eivät ihmiselle vaarallisia.
RUOKAVALIO
Usein matelijan hankinnan esteenä on niiden ruokinta - liskot vaativat yleensä eläviä ruokahyönteisiä kun taas käärmeet syövät pakastejyrsijöitä, joka ei ole jokaisen lemmikinomistajan mieleen. Onko sitten olemassa lajeja jotka syövät vain kasviksia?
Vastaus edelliseen kysymykseen on kyllä - osa matelijoista on täysin herbivooreja eli ne syövät vain salaatteja sekä kasviksia. Näitä liskoja pidetään melko vähän lemmikkeinä, mutta piikkihäntäagamat ovat täysin kasvissyöjiä ja niitä myös kasvatetaan vankeudessa. Piikkihäntäagamalajeja on useita, esimerkiksi uromastyx aegyptius, u. ornata, u. ocellatus, u. hardwicki sekä u. benti. Piikkihäntäagamat vaativat hyvin korkeita paistattelulämpötiloja - tarkat lämpötilat ovat lajikohtaisia, mutta lämmittelypaikan pinnan lämpötilojen tulisi yleensä olla 48-57 °C välillä.
Muita lemmikkinä pidettäviin kasvissyöjiin kuuluvat iguaanit. Suomessa näistä yleisin on vihreä leguaani eli iguana iguana, joka kasvaa jopa 1,5 metrin mittaan. Vaikka laji onkin kasvissyöjä voivat ne olla hyvin temperamenttisia ja jopa vaarallinen laji sellaisen ihmisen käsissä, joka ei osaa tai uskalla sitä käsitellä. Iguaanin sanotaankin olevan yksi huonoimmista lemmikkiliskoista eivätkä kaikki kokeneetkaan harrastajat halua iguaania kotiinsa.
Kilpikonnat ovat usein myös kasvissyöjiä. Nelivarvaskilpikonnat, kreikankilpikonnat ja leopardikilpikonnat ovat muutamia lemmikkinä pidettäviä lajeja, mutta vaihtoehtoja on enemmänkin.
Käärmeissä sen sijaan on huomattavasti vähemmän vaihtoehtoja jotka eivät syö pakastejyrsijöitä, -kaneja tai -tipuja. On olemassa lajeja jotka syövät munia tai hyönteisiä, mutta ne ovat melko harvinaisia eikä niiden kasvattajia ole paljoa. Dasypeltis spp. lajin käärmeet syövät pelkästään lintujen munia ja niitä on jonkin verran vankeudessa, mutta suomen sisällä niihin ei todennäköisesti törmää. Nämä lajit ovat pääasiassa kokeneiden harrastajien projekteja.
HAASTAVUUS
Kaikki matelijat eivät ole yhtä helppohoitoisia. Osa niistä vaatii hyvin tarkat olosuhteet ja pienetkin muutokset voivat vaikuttaa eläimen hyvinvointiin negatiivisesti ja vääränlaiset olosuhteet voivat johtaa eläimen kohtaloksi, joten lajin haastavuus tulisi ottaa vakavasti huomioon.
Ehkäpä helppohoitoisimpia matelijoita ovat uuden-kaledonian gekoista harjas- ja gargoylegekot erityisesti silloin, kun olet valmis käyttämään rahaa laadukkaaseen sadetusjärjestelmään sekä panostamaan bioaktiiviseen asumukseen. Nämä arboreaaliset gekkolajit viihtyvät korkeissa bioaktiivisissa terraarioissa, joista sinun ei tarvitse siivota muuta kuin näkyvät ulosteet pois. Sadetusjärjestelmä puolestaan huolehtii, että terraario pysyy tarpeeksi kosteana. Tällöin gekon hoitoon jää näkyvien ulosteiden sekä terraarion lasien siivoamisen lisäksi vain ruokinta sekä vesien vaihto.
Uuden-kaledonian gekkolajit ovat kuitenkin melko herkkiä lämpötilan muutoksille, ja esimerkiksi harjasgekkoa ei tulisi koskaan pitää 29 °C lämpötilassa (tai sitä lämpimämmässä) pitkiä aikoja, sillä se on niille kohtalokasta! Harjasgekko hyötyy kuitenkin lämpötilaeroista terraariossa ja 25-28 °C paistattelupaikasta terraarion yläosassa.
Muita oikein hoidettuna hyvinkin kestäviä matelijalajeja ovat mm. parta-agamat, leopardi- ja paksuhäntägekot, viljakäärmeet, kuningaspytonit, ruusuboat, kuningasboat sekä muita yleisesti lemmikkeinä pidettäviä lajeja. Vaihtoehtoja on runsaasti ja suosittelemme keskustelemaan eri lajien hoidon haastavuudesta suoraan kasvattajalta tai luotettavasta lemmikkieläinlikkeestä.
Sen sijaan hyvin kauniit kameleontit ovat yleensä haastavia myös kokeneille herppiharrastajille niiden herkkyytensä vuoksi. Emme suosittele mitään kameleonttilajia ensimmäiseksi matelijaksi, ellet ole ehdottomasti kiinnostunut niistä ja valmis tekemään perusteellista tutkimustyötä, jotta osaat tarjota lajille oikeanlaiset olosuhteet!
Lajin valintaa kannattaa harkita tarkoin - oletko valmis pitämään siitä huolta mahdollisesti jopa 20 vuoden ajan?
Vai haluatko lyhytikäisemmän matelijan?
KAUPPA, KASVATTAJA TAI MUU?
Olet siis ehkäpä hankkimassa uutta matelijaa - mistä sinun siis kannattaisi sellainen ostaa? Tärkeintä lemmikkimatelijaa ostaessa on ensin huomioida, että kyseinen yksilö on syntynyt ja kasvanut vankeudessa. Suomen sisällä luotettavia kasvattajia löytyy helposti, mutta erityisesti ulkomaiden matelijatarjontaa selatessa eläimen alkuperä tulee huomioida. Matelijoiden salakuljetusta tapahtuu kuitenkin paljon maailmanlaajuisesti.
CB/CBB tarkoittaa captive bred/captive born & bred, eli eläin on syntynyt ja kasvatettu vankeudessa. WC puolestaan tarkoittaa wild caught, eli eläin on pyydystetty luonnosta. Osa lajeista vaatii myös alkuperä ja/tai CITES-todistuksia riippuen lajin uhanalaisuusluokituksesta. CITES-lajien myynti ja kasvatus on säänneltyä ja näistä voit lukea lisää täältä.
Ja vaikka laji ei kuuluisikaan CITES-listalle, kysy aina eläimen alkuperää ja pyydä sen alkuperätodistus mukaan! Myös kauppakirja on hyvä laatia oston yhteydessä, jos matelija ei ole myyjän itsensä kasvattama. Suomen Herppiharrastajat ovat kirjoittaneet vuonna 2015 Älä osta paperitonta matelijaa – tiedä eläimen alkuperä! joka kannattaa lukea lävitse! Yhdistys on myös tehnyt yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa sekä kasvattajatodistuksen että kauppakirjan, jotka löytyy täältä!
Mutta palataan takaisin aiheeseen - eli mistä lemmikkimatelija kannattaa ostaa?
Osa eläinkaupoista myy myös eläviä lemmikkieläimiä - pääasiassa akvaariolemmikkejä, selkärangattomia, jyrsijöitä ja matelijoita. Eläinkauppa on yleensä helppo ja nopea tapa hankkia uusi terraarioeläin, mutta kaupan valinnassa tulee olla tarkkana, jotta saat varmasti terveen ja hyvinvoivan lemmikin. Valitettavan moni eläinkauppa hoitaa eläimiään - erityisesti eksoottisia terraarioeläimiä - puutteellisesti ja eläimet saattavat olla jo ostohetkellä sairaita, jos eläinkauppa ei karanteenaa perusteellisesti uusia eläimiään.
Myyjän tiedot voivat myös olla puutteellisia, jonka vuoksi on erittäin tärkeää ottaa eläinlajista huolella selvää ennen kuin menet eläinkauppaan. Kysythän myös eläinten alkuperää! Eläinkauppojen eläimet voivat olla alkujaan tukusta, ulkomaisilta ja/tai kotimaisilta kasvattajilta. Tukkueläimen tarkkaa alkuperää, kasvattajaa ja alkuperäisiä elinoloja voi olla mahdoton selvittää, ellei kyseessä ole CITES-laji, joka vaatii asianmukaiset paperit.
Suomessa on myös asianmukaisia eksoottisiin lemmikkieläimiin erikoistuneita liikkeitä, jotka myyvät asiallisista oloista ja kasvattajilta tulleita eläimiä. Muutamia esimerkkejä ovat mm. Tropicals Turussa, Reptilemaniacs Nokialla ja Reptifood Helsingissä.
Suomessa on myös kotimaisia kasvattajia joiden kasvatustoimintaa kannattaa tukea suoraan! Asialliselta kasvattajalta ostaessa saat jo valmiiksi terveen ja hyvinsyövän terraarioeläimen. Lisäksi saat yleensä kasvattajan elinikäisen tuen ja apua silloin, kun sinulla on huolia tai kysymyksiä. Suomen Herpetologinen Yhdistys (SHY) on koonnut listaa suomalaisista kasvattajista tänne. Voit löytää matelijakasvattajia myös Facebook-ryhmistä sekä erilaisista messutapahtumista.
Matelijamessuja järjestetään Suomessa kaksi kertaa vuodessa. Messut sijaitsevat Hyvinkäällä ja Pieksämäellä, ja paikalle kokoontuu paljon näytteilleasettajia sekä kasvattajia esittelemään ja myymään omia kasvattejaan. Hyvinkään tapahtumalla on Facebook-sivut, jotka suosittelemme pistämään seurantaan: Hyvinkään Matelijamessut. Nämä messut ovat erinomainen tapa tutustua kanssaharrastajiin sekä kasvattajiin ja jutella heidän kanssaan! Toiset Suomessa järjestettävät messut ovat nimeltään Pieksämäen Eksoottisten Eläinten Messut.
Voit hankkia lemmikkimatelijasi myös kodinvaihtajana, jolloin yksityishenkilö myy eläintään vaikkapa kauppapaikan tai torin kautta. Tämä on hyvä tapa tarjota jo täysikasvuiselle matelijalle uusi koti, mutta myös kodinvaihtajien kanssa tulisi olla tarkka. Kysele myyjältä eläimen papereita, terveyshistoriaa sekä kuvia itse eläimestä ja mielellään myös sen asumuksesta. Jos eläin on elänyt pitkään epäsopivissa oloissa, voi tämä vaikuttaa negatiivisesti sen terveyteen.
Huolehdithan erityisesti että saat eläimellesi asianmukaiset paperit mukaan, joka on erityisen tärkeää CITES-lajeilla! Välillä näkee paperittomia kuningaspytoneita myynnissä, ja vaikka niiden alkuperässä ei olisikaan mitään hämärää, lain mukaan CITES B-liitteen lajien kaupankäynti on laitonta ilman asianmukaista alkuperätodistusta.
HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ
Jos englanninkieli taipuu, suosittelemme tutustumaan Clint's Reptiles -YouTube-kanavaan, jota ylläpitää biologian tohtorin tutkinnon omaava Clint Laidlaw. Hän esittelee erilaisia lemmikkimatelijoita: https://www.youtube.com/@ClintsReptiles
Päivitetty 25/08/2024